lauantai 31. joulukuuta 2011

Hyvää Uuttavuotta!

Niin se sitten vuosi vaihtuu…  tunnin kuluttua. Kävelin äsken ulkosalla katselemassa ilotulituksia. Näkyihän noita vaan voipi olla vielä melkonen pauke kahdeltatoistakin.

Nättejäjän ne on kattella ne ilotulitukset. Korkealle lentävät ovat suosikkejani ja syystä. Näkyvät matkojenkin päähän. 8’D

Mitään fiilistelyjä, muisteluita  tai koosteita en rupea tähän vetämään. Kun ei puoliakaan enää edes muista, henk.koht. arvoasteikko on mitä on ja muutenkaan en pidä koosteiden tekemisestä niin antaapa olla. 8’D

Enkä myöskään lupaa mitään.

Hyvää Uuttavuotta kuitenkin.

Ja toivokaamme, että ihmiset, jotka uskovat maailman tuhoutuvan ensi vuonna, ovat väärässä. <..<’

torstai 29. joulukuuta 2011

Joulu tuli, joulu oli ja joulu meni ja sitten pimeni

Ei siitä sen enempiä. Joulumieltä tai intoa ei juuri liiemmin ollut. Juuri kun sen luuli löytäneensä, no sattui se perhetappo ennen jouluaattoa. Karmea tapaus ja miksi juuri jouluna? O..o’

Sitten alkoi tulla uutisia siitä miten ihmisiä irtisanotaan juuri ennen joulua. Samaan syssyyn meni sitten sekin paperitehtaan alas ajo. Miksi juuri jouluna? Se on taas maassa hanki ja itsemurhaluvut korkealla, se niin mieltä kovasti ylentää…  Huomatkaa pureva sarkasmi.

Kuljeskelin vähän aattoiltana ulkona kun satoi lunta ja silloin tuntui se pikkanen joulun kipinä. Lunta satoi niin kovin rauhallisesti ja joka paikassa suurinpiirtein oli valoja joten kaunistahan se oli. Aattona kattelin leffan toisensa jälkeen suurinpiirtein. :3 Osa tuli telkasta ja osan katoin levyltä. Suosittelen joululeffaksi Rare Exportia. ;D

Se loppui sitten lyhyeen kun iltasanomat kertoi joulupäivänä uutiset Dallasissa, jossa joku joulupukiksi pukeutunut sukulainen oli ampunut sukulaisensa ja varmaankin myös itsensä. Melkoinen joulupäivällinen sekin. D:

En väitä, että joulun pitäisi olla tekopirteää jeesustelua. Jeesus ei edes välttämättä syntynyt jouluaattona, eikä joulupäivänä. Sekin on vakiintunut kirkon käsitys saada pakanajuhla adoptoitua uskontoon mukaan. –Varastihan kristinusko Saatanan jostain muinaismytologiasta aikoinaan. <..<’

Että hyvää joulua vaan!

Karmea totuus joulusta, olkaa hyvät.

Lahjojakin tuli. Eniten pidin Stephen Kingin Kuvun alla kirjasta, jota olen parhaillaan lukemassa. Pakollisina joululahjoina Pedolta sukat. Aina niitä pörrösukkia. Ukilta juhlapöydän kohvehteja. Varmaan ensimmäinen joulu, kun söin ne mukisematta, että eikäää taas näitä. Ne menivät kirjaa lukiessa.

Sain myös ihanan delffiinihuovan, suklaata. Behemoth tyytyi lahjomaan ja oikeastaan hyvä niin. Kaverilta sain huoneentaulun, joka piristää päivää, sekä kummitustuikun ja suklaata. 83

Annoin riimukortit ja itsetehdyn kaulakorun ja magneetteja. En oikein keksinyt mitään ja unohdin suklaan. D: Se kyllä toivottavasti korjaantuu jos muistan synttärit oikein. <..<’

Sitten vuottaa lähimaaston kavereita pikkanen paketti. Eivät ole vielä käyneet hakemassa. 8’D

Niin ja sain myös kuvalahjan yhdeltä kaverilta. Pitää tehdä jotain kivaa takaisinkin päin. Vaikkei me olla oltu kovinkaan paljoa juttusilla viimeaikoina. Ehkä se on oma vika, mutta en ole kovin sosiaalinen.

Myrskyrintama osui PK-seudulle... ja tämä ei tarkoita pääkaupunkiseutua, halvatun citysnobit, tiistaina ja keskiviikkona. Tiistaina oli hyvä kun olin juuri päässyt sanomasta ettei tällä seudulla ole vielä myrskynnyt, eikä sähköt menneet.

Vähän ennen neljää alkoi tapahtua. Sähköt meni ja sitä katkosta kesti 3 ja puoli tuntia. Ei sinällään huonosti, on joskus ollut pari päivää, mutta se oli joskus kesällä. Meillä saattoi olla pahuksenmoista onnea kun muutamat tutut olivat saaneet sähköt takaisin vasta seuraavana aamuna yhdeksän aikaan. Puhumattakaan millainen mäihä on käynyt, jos maassa on vieläkin noin 30 000 taloa, joissa ei ole sähköä ollut sitten… maanantain…?

Kynttilät ovat loistokeksintö. Puulämmitteinen uuni vielä parempi. Paitsi, että se lämmittää talon, siinä voi myös valmistaa ruuan. Jos siinä on vierellä puulämmitteinen hella niin aina vain paranee. 8D Ja mikäli puhelinlinjat eivät ole maassa, on lankapuhelin mitä mainioin. Se kun ei tarvitse sähköä. ;D

Tosin, parasta olla helkutin varovainen niitten kynttilöiden kanssa. Poltetaan lautasen, tai muun palamattoman alustan, päällä ja tuikut paksuihin laseihin tai purkkeihin. Eikä niitä jätetä palamaan ilman vahtia.

Yrittäkääpä insinöörinketkut kehittää kännykkä, joka pystyy samaan. Ei dynamoa, ei pattereita, ei akkua, ei aurinkopaneelia… Sanotaanko näin, että aurinkopaneelilla latautuva kännykkä on hyvä keksintö pelkästään siellä missä aurinko paistaa suurimman osan aikaa vuodesta. <..<’

Uutta vuotta en odottele suuremmalla innolla… Ensi vuonna saadaan toinen toistaan hullumpia maailmanlopun ennustajia ja varmasti myös joukkoitsemurhia. Onhan toki aika paskamaista, jos mayat olivatkin oikeassa ja tunnettu maailma lakkaa olemasta 23.12.2012. Sääli, ettemme koskaan saa tietää, taikka uutta mayakalenteria.

Kaksi galleriaa lisää ja miten niistä taitaa tulla mystisesti neljä… tai viisikin

Kysymyksessä ei tosin vahingoksikaan ole vieläkään Profolio, eikä Harhakuva. Niitäkin pitäisi, mutta vituttaa tunkea samat yhden ilmeen kuvat joka paikkaan, kun valtaosa on jo jossain yhteyksissä nähnyt ja kenties tavoittanutkin kiitettävän määrän katsojia. D:

Honasin vasta tässä kuussa kun metsästin RuntimeDNA:n ilmaisia, että on hieman isompi paikka kuin mitä luulin sen aluksi olevan pelkkä kauppa. <..<’ Renderocityn galleria ei puolestaan tullut yllätyksenä. Olisi äärimmäisen tyhmää olla käyttämättä näitä gallerioita. Pitäisi oppia tekemään törkeän söpöä kuvia ja tavallisia kuvia, sekä kauhumaisemia. Sen sijaan suurimmaksi osaksi sitä tekee sitä mistä pitää. 8’D Ja kiroaa, kun ei enää ole saatavilla tarpeita, joita haluaisi käyttää. =..=’ Ooolen melko varma, että suurinosa mies pin-upeistani rikkooo suurinta osaa kummankin gallerian säännöistä jossain määrin. Kyllähän joukkoon siistejä harjoituksia mahtuu. Ja ne on jo nähty.

Dazin Artzone on ollut kadoksissa ties mistä ja ties mihin ja ties miten pitkän aikaa. Ylläpito tekee remppaa, joten tässä ei voi muuta kuin odotella.

Mietin edelleen myös HentaiFoundryyn menoa, vaikka viihdyn aika hyvin pelkästään y-galleriassa. x’D Sinnekin pitäisi vääntää uutta.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Tunnelmaa

PC270153

Talosta oli sähköt poikki 3 ja puoli tuntia. Neljällä kynttilällä sai ihmeitä aikaan ja koko huone valaistu ihan kivasti.

Tuvassa oli oikeastaa hyvä, että melkein joka parrusta roikkuu tuikkua tuikun perään. 8’D

Olisi se kyllä hienoa, jos joskus olisi niin paljon tuikkuja että roikkuisi joka parrusta tuikku. Yrittäkääpä kuvitella sitä valoloistoa. 8D

Kynttilöiden polttamisesta sen verran, että niitä voidaan laittaa paksuun lasiin palamaan. Poltettava mieluummin vielä lautasen päällä.

torstai 22. joulukuuta 2011

Jouluterveiset

Terveiset Deviantissa:
2011 Most horrible time of the year
2010 This Winter
2009 In all colors
2008 Time goes down in flames
2007 We are living dark times
Alkaa muistuttaa runoa. 8'D ‘

Jouluterveiset Y-galleriassa:
Sephiroth toivottaa iloista Joulua. x'D

Terveiset Prätkisblogeissa
In Finnish
In English -Sama kuva löytyy RedPlanetista, mutta sinne täytyy olla kirjautunut.

Myrkkyputeli & Dreaming demon's lair
Happy Holidays Myrkkyputelissa on samat terveiset.

Owl's Dollhouse blog
Chirp joulutonttuna. Ei mikään kummoinen, mutta onpahan jotain.

Hyvää Joulua.

Kun kuvanteko ontuu - osa 2

Uusi alku oli puoliksi valmis puolessa tunnissa. Pohjavalinnassa totta vie on eroja. O..o’ Otin siis M3sen kuten lupailinkin. M3lle löytyy yksi Sephy morph, mutta se ei mielestäni ole edes näköinen. <..<’ Eikä tämäkään millä toteutin ole oma, mutta menee tarpeeksi lähelle sitä mitä oli tarkoitus tehdä. 8’D

Todella, todella lähelle. 8D.....

Veni, vidi, vici.

Paitsi, että lopputulos ei tullut ihan niin hyvä kuin omat laatukriteerit oli. Tiedän, että siitä olisi pitänyt myös tehdä seksikkäämpi, mutta tehdään niitä seksiä tihkuvia kuvia joulun jälkeen ja paremmalla menestyksellä.

TUonkin kiirehdin ihan vain siksi, ettei juuri innosta jättää aivan viimetippaan. Parhaimmillaan olen jouluterveisiä postitellut jouluaattomaamuna. ;)

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Kun kuvanteko ontuu...

Taas muistuu mieleen miksi en pidä kovinkaan paljoa Dazin neljännen sukupolven malleista. Muuta hyvää ei ole kuin siloteltu ulkonäkö ja komeat hahmot. Morphdialeiden säätö itse taas kysyy niin saatanasti kärsivällisyyttä jos jotain omaa haluaa tehdä. >/

Vitut.

Kaiken hyvän päälle käytössä on aika huonosti tehtyjä ilmeasetuksia, joista yksi poistaa kasvojen kaikki piirre ja ulkonäköasetukset nollille. Ilmeet eivät myöskään näytä ihan siltä miltä pitäisi. =...=

Eli suomeksi sanottuna kaikki katastrofin ainekset on taas samassa padassa...

Se siitä aikeesta sitten käyttää M4ää Sephyn tekoon. Tällä menolla se ei tule olemaan valmiina ensi vuonnakaan. =..=’ Sitäpaitsi nelosilla vääntämiseen tarviisi vähintään sen kolmosstudion, minkä kanssa en tule juttuun alkuunkaan ja paremman koneen... =..=’
Tällävälin kun hakkaan päätäni kuvainnollisesti näppäimistöön, mietin että M3lla olisin jote tehnyt kuvan suurinpiirtein valmiiksi jo toissapäivänä. O...o’

Että miksi pitikään...

Hitto, tiedän että pystyn tähän ja sillä jäi taas kerran viimetippaan, mutta kone ei. >..<’ Milloin, voi milloin uskon, ettei kannata suunnitella yhtään mitään koska suunniteltu kariutuu joka helvetin kerran johonkin.

sephy11_

Hienoa, nyt hyytyy vielä konekin kaupanpäällisiksi.
Piirtäenkin olisin jo ollut valmis ajat sitten. =..=’

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Vaatteet on aatteet vai miten se oli?

Jos joku on ihmetellyt sitä miksi olen tehnyt viimeaikoina paljon naishiirihahmoja…  Niin. Naishahmoille mulla nimittäin on nyt nimittäin vaatteita. Mieshahmot saa joko tyytyä goottityylisiin vaatteisiin, haaremipöksyihin tai kirmaamaan kelteisillään. Y-galleriassa jälkimmäinen ei haittaa lainkaan, että mieshahmot on kuvattu alasti... mutta muualla, muualla siitä voi joutua hankaluuksiin. D:

Riippuu tosin hahmosta mitä ollaan tekemässä. Furrettelle ja Furraldolle on hyvin naftisti vaatteita. Ei taida ollakaan muuta kuin perusvaatteet. Aiko3lle ja Hiro3lle vaatteita on. Ilmaisiakin. Heheee. Keskiviikkoyö meni ratsatessa EvilInnocencen Freebies osastolta vaatteita Aikolle. Samalla tuli selvitettyä vihdoin ja viimein, että RuntimeDNA:llakin on omat freebies osastonsa. Ei pelkästään se ZeroPrices osasto kaupan puolella.

Daz esitteli kesällä Genesis hahmonsa, joka muovautuu miksi tahansa hahmoksi. Aika hyvä veto ensin markkinoida yhtä ainoaa morph-pakettia ja laittaa kumminkin myyntiin pään ja kehon morphit erikseen. Ja päälle vielä lisämorpit neljännen generaation hahmoista, kukin erikseen... kuinkas muuten.
Loppusyksystä Daz toi viidennen sukupolven Victorian markkinoille.

RuntimeDNA puolestaan toi markkinoille ilmaisen uuden pohjahahmonsa, Antonian. Huonoa vain se, että tähänkin hahmoon täytyy investoida morphit erikseen. Pohja kuitenkin perustuu avoimeen lähdekoodiin ja sille voi vapaasti kehittää omat morph-paketit, vaatteet ja muut lisäosat.
Muistaakseni myös MostDigitalDesignsin Pollygon perustuu avoimeen lähdekoodiin.

Enpä oikein osaa iloita tästä kehityksestä. Haluaisin kieltämättä koitella Genesistäkin, mutta en usko koneeni pystyvän suoriutumaan uusimmasta Daz Studiosta. <..<’ Toisaalta, tointaakohan sitä kaikkeen säheltää mukaan. Vasta sain kesällä hankittua morphit kolmannen sukupolven hahmoihin ja osaan neljännestä. Sekä suurimman osa siitä mitä ostoslistallani oli. :3 Sittemmin ostoslistalle on tullut paljon paljon kaikkea muuta. ^^’

Lahjakuvan tekoon, Dazista ja uusia leluja...

Mie sain joulutoiveen kaverin tyttökaverilta, että tekisin Sephirothin sille. Nou problem. Tykkään siitä hahmosta itsekin... kovasti paljon... juu. * pyyhkii kuolaa suupielestä * Toiveessa oli myös, että kuva toteutetaan sillä kuvaohjelmalla mitä oon käyttäny. Eli voi olettaa, että Daz Studiolla tehdään taas temppuja. <..<’

Miten mää selitän, mikä se Daz Studio oikeesti on. Periaatteessa sen vois hyvinkin laskee kuvankäsittelyks siinä mielessä, että siinä tehdään se kuva ja viritetään mallit. Sitten kun on valmista niin otetaan kuva ulos ohjelmasta. Mutta varsinaista kuvankäsittelyä pääsee tekemään vasta sille ohjelmsta ulosvetylle kuvalle. <..<’

Tässä vastottain joku kysy miulta, että onko mulla mitään renderöinti tutoa. Ymmärsin sen ite mielessäni siihen tilanteeseen kun kuvan tarpeet on valmiina tuolla Dazissa ja pitäis saada se kuva niistä. Yksinkertaisimmillaan ohje olisi tässä vaiheessa painaa Ctrl + r nappeja. Tallentaa kuva kansioon ja käydä kahvilla/teellä. Ei siinä kyllä kauaa yleensä mene, mutta...

Taukoja kannattaa pitää ja ohjelma osaa kyllä sen kuvan vetää ulos ilman kyttäämistäkin.
En ole paljoa perehtynyt renderöintiasetuksiin. Niitä voi toki muutella ja ottaa kuvan ulos vaikkapa piirrosjälkenä. Siitähän sen tietää onko asetukset pielessä kun ensimmäisen kuvan saa ohjelmasta ulos. x’’’D

Itse kuulin ensimmäistä kertaa jostain toisesta ilmaisesta mallinnusohjelmistosta, joka oli Truespace. Ohjelman kotisivut lupaavat helppokäyttöistä työvälinettä, jolla hoituu niin mallin teko, renderöinti, animointi ja ties mitkä muut herkut. O..o’
Ennen Blenderiin tutustumista arvelin koittaa sitä.

perjantai 16. joulukuuta 2011

Perinteistä joulusekoilua

Ohhoh. Kaverille läks paketti päivälleen samaan aikaan kuin viime jouluna. Löytyi viimevuotinen pakettilappu joulusiivouksen yhteydessä. Kaikkea sitä tuleekin pantua talteen. D:

Sähelsin toisne kaverini kortin kanssa. Itseasiassa unohdin etunimen ja kirjoitin sen väärin... kahdesti. Pedolla oli hillitön riemu siitä ja itse sain kanssa jonkun naurukohtauksen. -Eikä toi saakelin sadisti osannu lopettaa naurattamista, kun olin kirjottanu ekan kortin päin männikköä. Koitin kirjottaa toisen nopeasti, hyrskäissäni vielä ensmäisen mokalle. Alkaa mennä jo hiton hyvin jos tuttavan ihmisen nimeä ei enää muista.

No, toisessa oli sitten kirjotusvirhe, jolle Peto repes taas ja vittuili allekirjottaneen joko tarviivan silmälasit ja että pitäs mennä takas kouluun ja mitä mie olen muka koskaan kirjottanu... että huvittaispa kuulemma nähdä ne. Toivottavasti se ei keksi vetää kuittailua kunhan kamut on tulossa kylään. =..=’

Oliskohan vika siinä että ajatus toimii nopeammin kuin ehdin kirjottaa? <,,<

Nukkekotijuttuja

Yks nettituttu kitisee ja vinkuu et se haluu viktoriaanisen nukkekodin. Semmosen upeen viktoriaanisen talon mallisen ja sitten myös tyylisen. Kallishan se on, samoin ne huonekalut siihen. Ehdottelin et eikö se vois toteuttaa sitä nukkekotiunelmaansa vaikka tekemällä huonekalut itte ja miksei rakentais nukkekotia vaikka kirjahyllyyn tai laatikkoon tai johonkin.
No, sit alko se vähättely ettei se muka osaa tehdä mitään. <..<’ No, ei varmasti osaa jos ei koskaan edes halua opetella mitään. Tai nähdä vaivaa tehdäkseen vaikkapa juuri sellaisen nukkekodin kuin itse haluaa.
Ikävä sanoa, mutta tää miun kaveri tuntuu jossain asioissa rajoittuneelta. :/ Kuten tääkin nukkekekodin hinkuaminen, että sen pitää olla juuri toi eikä mikään muu tule edes kysymykseenkään. -Joo, tunnistan itteni, ei tartte huomautella. Ero on siinä et miks jotain tiettyä haluaa? Saattaa haluta sen vaan sen ulkonäön takia, että se ois myös hieno koriste.
Miusta nukkekodin ollessa kysymyksessä ei se talon ulkonäkö juuri meinaa mitään vaan ne huoneet siinä talossa ja miten ne on sisustettu ja koristeltu. Kuinka paljon vaivaa ihminen näkee tehdäkseen siitä omanlaisensa, kertoakseen sillä ehkä tarinan, joko omasta tai kuvitellusta perheestä. -Eikä se miten paljon rahaa siihen pitää käyttää.

Olen nähnyt pari upeaa nukkekotitoteutusta, joista toisessa nukkekoti oli rakennettu lasivitriiniin. Toinen oli ihan pahvilaatikkomallia. Kolmannella oli myös laatikkohuoneita ja järjettömän söpöjä itse-tehtyjä pikkutavaroita. Molemmat todella kauniisti toteutettu ja varmasti tekijöidensä näköisiä. Jos olisin aiheeseen hurahtanut täysin, olisin ehkä ruvennut toteuttamaan laatikkomalleja ja rakennellut huoneen kerrallaan. :3

Itseltä löytyy semmoinen ruotsalaisvalmisteinen kaksikerroksinen perusnukkekoti, jossa on kuusi huonetta ja jolle on jossain vaiheessa luvassa täysremontti. Seiniin tulee jotain repäisevämpää. Petokin on innostunut nukkekodin tuunaamisesta. Melko varmaa on, että molemmat puuhataan siihen koristeita ja huonekaluja jonain päivänä. 83

Portaikko sotkee huonejaon. =..=’ Eikä talo ole sähköistetty. Se mahdollisuus kyllä olisi.

Minusta tuntuu, että yksi talon asukkaista on gootti, joten siinä huoneessa käytetään tummia sävyjä. Huoneeksi yläkerran vasen huone. Seinillä tulee olemaan koukeroiseet lilat tapetit. Sängyllä musta samettipeitto ja tyynyt. Ikkunassa mustat samettiverhot. Yritän tuunata talon ikkunoita kaareviksi. ;D  Huoneen asukki kuuntelee metallia ja maalaa tauluja. Iltaisin hän kirjoittaa runoja. Hänellä on kolme kissaa.... x’’’3

Talon muut asukkaat ovat melko varmasti boheemeja. :3 Tai miten nuo huoneet nyt sitten jakaa... Olohuone yläkertaan, eteinen, keittiö, kylppäri ja tasan yksi makuuhuone. D: Eikä noille ikkunoille voi tehdä mitään! D: Ne on kyllä osattu mitoittaa päin helvettiä, jos kysytään tuunaajan mielipidettä. D: Eikä pitäis haukkua lisäkerrostakaan, mutta..... Siinä ei ole mitään logiikkaa millä sen ujutettua järkevästi osaksi taloa. O..o’

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Posti kulkee…. huolimattomasti

PC140072

Mukava aukasta paketti ja havaita, että osa sisällöstä on rikki.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Akvaario 8D

Näin yhdessä blogissa vimpaimen, jossa oli karppeja. Pakkohan sellainen oli pakko saada tännekin. 8'3 Vilkaiskaa oikealle. ;D

Karppialtaan saa täältä.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Lumiukon viimeiset hetket…

Peto toi miulle joskus marraskuusn lopulla suklaalumiukon ja suloinen lumiukko olikin pitkään paketissa… Sitten iski se hillitön suklaanhimo ja…

No, melkein tippalinssissä ja anteeksi pyydellen söin lumiukon. D:

PC120066

VHD mangaa ja miksi hankinkaan mangani englanniksi…

Hmph. Tammi voi nyt minun puolestani pihdata VHD mangan osien kääntöä miten pitkään tahansa. -Vaikka väärinhän se on. Ylipäätään on väärin olla ottamatta asioista selvää, tai olla päivittämättä tietojaan. Voisivathan he toki myös rehellisesti kertoa etteivät enää halua julkaista sarjaa, kuin väittää sen olevan pelkkä trilogia ja siten antaa valheellista tietoa kuluttajille.
Jos asia on vieras... Vampire Hunter D mangasarja ei ole trilogia. =..=’ Kuusi osaa jo ulkona. Trilogiasta sovittiin aluksi tekijöiden kanssa, mutta mangaka on sitten päättänyt tehdä enemmänkin.
Jaksan jauhaa aiheesta, koska suomeksi käännetään niin vähän mangoja edelleenkin. Vaan kaikkein eniten vihaan sitä, että joudun täydentämään sarjat toisella kielellä vain siksi, että kustantaja on julkaissut härnyyksi muutaman osan sieltä ja täältä ilman aikomustakaan jatkaa sarjan kustantamista. >/ Ja sitten vielä ihmetellään tuohtuneiden asiakkaiden tulikivenkatkuista palautetta, jolle kuittaillaan yleensä takaisin. O..o

Sain tilaamani kirjat vasta eilen, joukossa VHD novelleja, joista huomasin sen, että välistä puuttuu kaksi, osa 15 ja 16... mangaa löysin vain volan 4. Enganniksi. Suosikkikirjakauppani ei ole ollut entisellään enää moneen moneen vuoteen. Ennen yhdistymistään yhden toisen kaupan kanssa, sieltä saattoi hankki lähestulkoon aivan kaikkea ja kaikkea myös löytyi. Vaan eipä tunnu löytyvän enää. >/ Puuttellisuus tarkoittaa sitä, että haluamansa kirjat on etsittävä muualta.

Korttiluenta 11-12-211

Otin sitten aamulla korttiluvun taas. New Orleansin Tarot pakka jälleen kerran.

Gros Bon Agne. Korttiin on kuvattu leiskuva aurinko, joka valaisee yön purppuraksi. Auringosta singahtelee sieluja. Kortin esittely alkaa sanoin; Kunnia ja kunnioitus pimeydelle. Yö on yksityisyyden ja taikuuden aikaa. Aikaa jolloin salaseurat kulkevat kaduilla. Päivä on yhteisön aikaa ja oma tahto liittyy toimintaan muiden kanssa. Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin.
Rakkaus on tien päällä, tähden johtamana. Auttavaa energiaa. Mahdollisuus onnistua vaivannäöllä tai sitten ei. Vapaaehtoisesti annettu rakkaus ilman onnen tai ilon tavoittelua. Ei rakkauden kohdetta, ihmistä tai muuta, vaan jotain suurempaa.

Taas on niin väärä kortti. Ainakin rakkauden osalta. Toisaalta kortti antaa muodon välittämiselle, jossa ei ole syrjintää. On vain oikeudenmukaisuus, johon todella toivoisi kaikkien ihmisten pyrkivän ilman, että kukaan pyrkisi hyötymään toisen kustannuksella tai satuttamaan toista tai toisen omaisuutta. Kortti kuvaa ja kortin pitkä kuvaus pyrkii hakeutumaan siihen opetukseen johon jokainen uskonto yrittää tähdätä; ihmisen henkisen kasvun kasvattamiseen suvaitsevaiseksi ja tekonsa ymmärtäväksi olennoksi, jolla on vastuu paitsi itsestään, myös perheestään, ystävistään jne. Kukin tosin tekee senkin tyylillään.

Santería Ochosi, joka oli jo aiemmin kuvattu nuolikortti.

Edelleen arvoitus. Teen 3D juttuja lähestulkoon mielipuolisesti. Söin jopa vanhettuneet mantelit pois. Enkä vieläkään tajua mitä tämä kortti tarkoittaa. Se mitä veikkaan sen tarkoittavan, tuntuu olevan jotain mihin en koskaan suoriudu. <..<’ Missä persuleen metässä oikein rämminkään, minne kukaan ei ole koskaan ennen kulkenut? o..O Ehkä se selviää joskus kunhan kasvan aikuiseksi? <..<

Santería Olofi. Tähtiäiti. Korttiin on kuvattu tumma henkinainen, joka leijuu avaruudessa henkien ja maailmojen ympärillä. Nainen on raskaana ja kantaa maapalloa vatsassaan.
Kortti kuvaa muutosta. Tasapainoisuus on muutoksen kourissa ja jokaista tasapainoon vaikuttavaa havaintoa, aistimusta, oivallusta tutkitaan, parhaan eteenpäin vievän epävakaan muutostilan aikaansaamiseksi. Muutostila on tarpeen, jotta oivaltamisen elementit pysyvyydessä ja tasapainossa säilyvät dynaamisessa tasapainossa.
Kortti edustaa muutosta. Se voi tuoda mukanaan tasapainon tilanteeseen tai ihmissuhteeseen.

Tarkoittaako tämä sitä, että saan töitä? 8’D
Jotenkin vaan tuntuu, että tämä viimeinen kortti ei kuulu minulle. Tässä on vastaus pikemminkin Profeetan jatkuvaan mankumiseen saako hän koskaan miehen ittelleen. Saisi nopeamminkin, jos se vain saisi peffansa ylös ja ulos kuten muutkin ihmissuhteita kaipaavat... ^^’

Taidan ottaa uudet tulkinnat huomenna. ^^’

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Nuudeleita ja lihaa

PB300432

Nuudeleita ja lihakastike. Jos olisi ollut kasviksia, olisin käyttänyt. Kastikkeeseen tuli tällä kertaa possua ( vaalea liha ) ja sorsaa ( tai kyyhkyn ).

Lihat silputaan pieniksi ja ruskistetaan ja kypsytetään pannulla. Lisätään soijaa. Itse hölvään soijaa reilusti. Lisätään muita mausteita kuten suolaa ja pippuria. Levy on syytä laittaa neloselle haudutus/kypsytyksen ajaksi. En katsonut miten kauan meni, että liha on kypsynyt täysin. Maistelin jossain välissä ja mureaa oli. 8) Käytin myös ruokakermaa viimeistelemään soosipuolen. –Se myös tasoittaa jos huolettaa, että mausteita on tullut laitettua liikaa.

Keitetään nuudelit. Mielellään samaan aikaan kun lihaa kypsytetään.

Helppoa kuin heinänteko. –Vaikka heinänteko ei ole niin yksinkertaista homma kuin luullaan...

Ranma 1/2 mangamaratooni

Luettavaa olisi vaikka millä mitalla ja kuitenkin palasin lukemaan Ranma 1/2 mangaa. Ensimmäiset osat, jotka hankin uteliaisuuttani olivat osat 25 ja 26 ja olin koukussa melkeimpä samointein.

Sen jälkeen aikaisempia osia tuli metsästettyä niin bookplussasta, huudosta kuin antikvariaateistakin. En muista tarkalleen koska sain sarjan kerättyä, mutta kyllä se onnistui.

Ranmassa on aika hulvaton juoni ja hulvattomat ovat kyllä hahmotkin. Nyt lukiessani tajusin oikeastaan senkin, että Ranma on eräänlainen saippuaooppera mangamuodossa. Ja paras saippuaooppera mitä olen koskaan ikinä seurannut. Luin Ranman viimeksi saatuani kaikki osat kerättyä ja siitä on jo aikaa. Olin unohtanut suurimman osan juonesta ja tapahtumista. –Ja hahmoista.

Aloitin maanantaina ja olen tällä hetkellä menossa volassa 24. Kaikkiaan kirjoja on sarjassa 38. Kiinnitin myös ekaa kertaa huomiota lukusuuntaan. Suomiversio on peilattu. T__T’ Onneksi saman tekijän Inuyasha ei ollut peilattu, eikä sisältänyt sattumia.

Totta on myös se, että oikealta vasemmalle lukusuuntaan on äärettömän helppo tottua. Se on vaan sanottava, että kun useimmat mangat  ( ja skannaukset ) lukee vasemmalta oikealle ja on tottunut siihen... Paluu arkiseen lukusuuntaan sarjakuvien osalta ei ole ihan kivuton juttu.

–Nimimerkki Aku Ankan ruutuja väärässä järjestyksessä lukenut.

Au, kun sattuu…

Tänään kärsitään eilisestä avunannosta. Tuli nimittäin nostettua kaverina painoa, joka ei ole kevyimmästä päästä. Kyllähän sitä silloin kannatteli, vaan tänä aamuna herätessä... Kipua hartioissa sen verran, että käsivarsia ei kunnolla pysty nostamaan eteen, eikä taakse, eikä sivuille ilman irvistelyä ja vaikeroivaa tuskanparahdusta, joka pakostakin karkaa…

Peto keksi huutaa miulle kun ihmettelin kun on samannäköisiä lamppuja liuta, että en sekottele niitä. No, se tietysti ihmetytti suuresti kun vaikka lamput oli identtisiä, niin toisessa oli pikkunen hihna ja toisessa helkutin iso. Että ei muka Peto erota niitä toisistaan ja miun on syyt jättää ne lampun siihen ja suoria helvettiin ja miten ruuanlaitto on taas vaihteeksi perseestä.

Uskomatonta, mutta totta, on olemassa ihmisiä, jotka vihaavat ruuanlaittoa mitä käsittämättömistä syistä. Sitten se keksi vetää siihen eilisen kauramannavellin, josta kommentit kuului, että ei kuulemma maistunut. –Asiasta kolmanteen. Jos teette kauroista tehtyä mannavelliä; älkää terästäkö sitä tuoreella pinaatilla. Makukokemus on vinkeä. –Ei tosin niin vinkeä, ettei siihen totu.

Mutta jos talossa on yksikin herkkänahkainen, joka ottaa kaiken kommentoinnin henkilökohtaisena loukkauksena ja käyttää sitä toista vastaan vähiten odotettavassa tilanteessa… Älkää tehkö tai sanoko mitään, vaan pitäkää turpanne kiinni. =..=’

Ihan kuin keskiviikko ei olisi jo siinä kipuineen karvoineen tuskallinen. Piti vielä käydä keskiviikon tyypillisin onnettomuus. Tilanne meni niin, että ilmaannuin iltapäivätorkkujen jälkeen ison lautasen kanssa. -Olin tehnyt aiemmin päivällä itelleni lihasuikalekastiketta ja nuudeleita. Ja söin sen pesässäni. No, hiippailin tokkurassa tuomaan sitä lautasta tiskialtaaseen. Peto kyykki jotain tiskialtaan ääressä ja arvelin olevani tarpeeksi kaukana. No, ilmeisesti en ollut, enkä ennättänyt reagoimaan tarpeeksi nopeasti. Peto kimposi pystyyn ja löi päänsä siihen lautaseen. Auts. En pyytänyt anteeksi, vaikka olisi pitänyt. Se akka olisi kuristanut minut ja keksinyt kuitenkin alkaa syyttämään, että tein sen tahallani. –Mitä en muuten tehnyt!

Helkutti. Miksi aina käy niin, että kaikkein pahimman vahingot ikinä tapahtuvat vahingossa? O..O’

Keskiviikkojen kämmejä ja tuhovoimaa ei pidä aliarvioida.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Hullun tikan hyökkäys

Eilen ei mennyt hyvin tikallakaan, josta on tullut vieras lintulaudalla…

Se lensi vahingossa ikkunaan niin, että ruutu helkähti. Ei mikään ihme, linnut tapaavat lentää ikkunoihin. D: No, tämä tikka ei vahingosta viisastunut, eikä muutenkaan varmaan ollut viisaimmasta päästä… 

Se nimittäin lensi samointein uudestaan ikkunaan ja yritti päästä lasista läpi pari kertaa ennen kuin tajusi vihdoin ( tai joku talitintti tirskutti sille ohjeita ) että suunta on väärä. Se olisi pitänyt saada videolle. 8’D

Onneksi ei tajunnut käyttää nokkaansa.

Lintulaudalta piti sitten siirtää talit ja rasvat muualle, tikalle ystävällisempään paikkaan roikkumaan.

maanantai 28. marraskuuta 2011

Foorumimurrot

Vaikuttaa vähän siltä, että tietomurroista on tulossa, muoti-ihmisten sanaa lainaten, trendi. Eiköhän kannattaisi käyttää nekin uudet taidot johonkin hyödyllisempään kuin foorumeiden kaappauksiin.

Tosin, vielä vuosi sitten tietomurtoja ei edes osattu kauhistella Suomessa, vaan ne taidettiin pitää lähinnä IT-alan julkaisuissa, jos sielläkään. Koko juttua olisi kuitenkin vähätelty.

En ole varma miten tämä viimeisin foorumikaappaus on suoritettu. Onko edes kaapattu. Mikäli adminin tunnuksilla on krakattu sisään, ainoat murheet tiedoista mitä on saatu on sähköpostiosoite, mahdolliset IM-viestiosoitteet, kotisivuosoite ja riippuen siitä mitä on profiiliinsa kirjoittanut. Mahdollista voi olla käyttäjien IP osoitteiden selvittäminen. Mutta salasanoja ylläpidon käyttiksillä ei näe.

Sen sijaan mitä adminkäyttäjä voi tehdä; on pistää kunkin käyttäjän salasanat uusiksi ja estää kaikkien käyttäjien pääsyn foorumille halutessaan.

Adminin vapaudet tosin roikkuvat suuresti foorumipalvelun tarjoajasta. Juttu voi olla toinen jos fooruminpalvelu on täysin adminin hallussa. D: Tai, jos foorumiserveri on heikosti suojattu… Itseasiassa en tiedä mitä kaikkea tietoja foorumiserverin murrolla on mahdollista saada. O..o’

perjantai 25. marraskuuta 2011

Kirjoista ja höyrypäistä

Muistupa mieleen tässä yksi koominen tapaus, johon liittyy kovan uskonnollisen kasvatuksen saanut ja entinen koulukaveri. Se sama huumorintajuton yksilö, joka sai miusta tarpeekseen yhtänä jouluna kun Teema näytti Monty Pythoneiden parhaita ja siellä oli kohtaus, jossa mm. ruumisautoilla ajetaan kilpaa. 8D Kun oli erehtynyt mainitsemaan, että vitsit, montypythoneiden showssa ajavat ruumisautoilla rallia, niin sen perään ei ole sitä immeistä mesessä näkynyt.
Se oli täysin tahaton heitto, mutta siinä kyllä tuli selväksi pari asiaa; kaverilla ei ollut tippaakaan huumorintajua, telkkaria tai käsitystä MontyPythonista. <..<’
Olihan se tuokin sattumus aika hauskaa, mutta ennen mesesekoilua sattui se juttu mikä muistui mieleen nyt. Siinä muistui mieleen tuokin Montypython juttu. Tapaukseen liittyy Salman Rushilden kirjat.
Koitin siivoilla ja järjestää kirjahyllyä ja hyllyn viertä vähän uuteen uskoon. Piti etsiä yhdeen figuuriin kuuluvia osia. Löytyihän ne sitten lopulta nekin, vaikka en oikeastaan odottanut löytäväni niitä. Siinä löytyi muutamia kirjoja, mitkä olin otanut esillepäin, että luen niitä seuraavaksi kun nuista muista pääsen. Löytyi Maameren tarinat, molemmat uusintapainokset, joissa on kaikki sarjan osat. Latinan fraasikirja, jota tykkään selailla. Salman Rushilden Saanatalliset säkeet, joka palautti mieleen nämä molemmat sattumukset liittyen tähän surkuhupaiseen tuttuun. Ostin kirjan joskus Kirjatorilta. -Löytyi myös kaipailemani Kana de manga kirja, joka opastaa japaninkielen hiragana ja katakana merkkeihin.
Ostoslistalle lisätäänkin Pistooliravun ja Himokkaan härkäsammakon lisäksi Kanji de manga kirjat. Huudosta arvelin koittaa saada vanhaa kirjasarjaa mystiikan maailmasta.
No, tapasin tän koulukaverin joskus puhtaasti sattumalta, oli löytänyt Rushilden Kalin laulun kierrätyskeskukselta, en muista mitä se tuttu oli tullu sinne etsimään. No, heti kun näytin minkä kirjan aion ostaa, se vauhkoontui ja alkoi paasaamaan hysteerisenä, että eikö toi sama kirjottaja ole kirjoittanut jonkun saatananpalvontakirjan, jonka nimi on Saatanalliset säkeet.
Siitä muistui sitten tuo ruumisautoralli.
Ei, en usko, että se tyyppi on vaivautunut lukemaan Saatanallisia säkeitä, jos olisi, tuskinpa olisi ollut niin hysteerinen. En ole vielä kirjaa päässyt lukemaan, että voisin nauraa moisille uskomuksille röhönaurua. Takakansiteksti lupaa ihan kunnon tarinaa, jossa nyt on se klassinen teema hyvän ja pahan taistelusta.
Kalin laulussa on telepaatteja. 8’3 Kalin laulua aloittelin jo silloin lukemaan, mutta se jäi kesken, vaikkei se ollut tylsä. On tässä kyllä tullut luettua kaikenlaista ja vaikka mitä. 8’D
Asiasta kolmanteen, täytyy muistaa erota Harlequinista. On helpompaa hankkia kirjoja mitä luen, kuin saada kuukausittain kirjoja joista osasta ei pääse eroon millään. =..=’

Kirjoja, jotka aion lukea tänä vuonna: ( ainakin osan luen )
Arto Paasilinna - hirnuva maailmanloppu
Isä Camillo ja ne nykynuoret
Ursula LeGuinn - Maameren tarinat 1-9
Salman Rushdie - Saatanalliset säkeet, Kalin laulu
Stephen King - Kosketus

Ehkä minusta pitäisi tulla isona kustantaja, ainakaan en suostuisi julkaisemaan mitä sattuu paskaa ja pyrkisin myös pysymään aikataulussa ja julkaisemaan muutenkin kuin hetken mielijohteesta. Enkä myöskään käyttäisi asikkaita hyväksi tekemällä koko maan kattavaa julkaisemalla kokeeksi jotain sarjoja ja sitten lopettamalla niiden julkaisun kuin seinään ja sitten ihmettelemällä miksi myynti laskee... 
Tai kirjakauppias, joka pystyisi hankkimaan lähestulkoon minkä kirjan tahansa. Kaikista kirjoista kun ei uusintapainoksia edes viitsitä ottaa. Kokemuksesta tiedän mitä helvettiä on haroa joitakin kirjoja joita ei enää kirjakaupoissa myydä, kustantajalta ei saa, antikvariaatteihin ei eksy, eikä kukaan viitsi laittaa vaikkapa huutoon... D: Kirjastosta saattaa löytyä, mutta kun sen kirjan useimmiten haluaa omakseen.

Hinta – laatusuhde falskaa…

Plääh. Värittelin kokeeksi Derwentin Academyillä, mutta minusta kynät tuntuu jäykiltä käyttää, nihkeiltä kädessä, raapivat paperia, yöaikaan niillä saa aikaan helvetillisen metelin, väri ei tartu puolikarkeaan paperiin niin kuin pitäisi. Värikerroksia ei voi tehdä koska värit eivät tartu toisiinsa, eikä leviä kunnolla veden kanssa. Derwentillä on tähän asti ollut laatua. O..O’ Kiva olisi tietää miten karkeaa paperia noiden kanssa pitää käyttää, että nuo rupeaa pelittämää kuten niiden pitäisi. Kerroksia tulisi voida lisätä ja värin pitäisi tarttua edes paperiin. >/ Hiekkapaperille kai voi piirtää?
Helvetti, ja nuo oli kalliit. =..=’

Tässä se nähdään, että laatu ei ole aina hinnasta kiinni. >/

Muistuu mieleen joskus ala-asteella kun jakoivat ne kammottavan surkealaatuiset puuvärikynät, jotka jättivät lähes muovimaisen kiiltävän pinnan paperiin, jos niillä jälkeä edes sai, kun ne oli niin onnettoman himmeät. Niitä sai painaa ja hinkata voimiensa takaa paperiin kuin paperiin, että sai ylipäätään mitään jälkeä aikaan... Toinen värikerrosta ei voinut edes lisätä niiden värien päälle. O..o’ Eikä se pahuksen väri lähtenyt pyyhkimällä mihinkään vihkon reunasta.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Vaihtuva IP-osoite

Tänä aamuna tuli varmistettua se jännyys, että IP osoite on eri aamulla kuin mitä se on myöhemmin iltapäivällä. Samalla koneella ja samasta käyttiksestä huolimatta.

Tästä pitäisi kieltämättä kysyä, että miten näin on ja miten tämä on mahdollista. Saattaa kuulua toki palveluun. <..<’

Hmm… aina oppii uutta.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Tammi pihtaa Vampire Hunter D:n kääntämistä… sekä Hellsing Ultimatesta

Hideyuki Kikuchin luoma, animena ja romaanisarjana tunnettu kauhuklassikkoteos Vampire Hunter D ilmestyy nyt maailmanlaajuisesti kolmiosaisena mangasarjana!

Näin Tammen sivuilla.

On se vaan niin jännää, ettei kustantaja joko halua/viitsi ottaa selvää jonkin sarjan tilanteesta. Trilogia oli vasta alustavaa promotietoa, koska ei ollut mitään varmuutta siitä tekeekö/haluaako  mangan kuvittajaksi valittu artisti tehdä enempää mangaa…

Kysyin tätä joskus Tammelta, kun ihmettelin, että miksi VHD mangavolien kääntötyö on tyssännyt. Eivät olleet perillä siitä, että sarja jatkuu. Antoivat myös ymmärtää, että sarja on heidän puolestaan kolmessa volassa, eikä enempää ole tarvetta kääntään. Valitettavaa kyllä on asiakkaan petkuttamista viljellä harjaanjohtavaa ja vanhaa tietoa, kun sen voi helposti kumota. Millä? Jatka lukemista;

Englanniksi Vampire Hunter D:tä julkaisee DMP ( Digital Manga Press ), josta luvat mangan kääntöön suomeksi on hyvinkin saatettu hankkia. Sama kustannusyhtiö muuten julkaisee Hideyki Kikuchin Vampire Hunter D novelleja, joihin mangasarja perustuu… ( vinkki vinkki ;) ) imageNovelleja sarjaan on kertynyt 14 osaa.

Tällä hetkellä DMP:n Vampire Hunter D mangatilanne näyttää kuutta osaa, että se siitä Tammen väittämästä triologiasta sitten. Kuudes osa on julkaistu nyt syksyllä. x’) Lisää saattaa hyvinkin olla tulossa.

Tämän voi kuka tahansa käydä kurkkaamassa DMP:n kotisivuilta. Eikä tarvitse edes osata englantia osatakseen katsoa manga sanan edellä olevia numeroita...

Vähän sama kuin Futurefilmin ajatus siitä, että Hellsing Ultimate animea ei muka ole olemassa  kuin neljä volaa, vaikka sitä valitettavaa kyllä on… Melko varmasti Hellsing Ultimatea tulee joku kaunis päivä olemaan ehkä peräti kymmenen volaa, mikä pakottaa sarjan fanit lataamaan sarjan piraattina, koska sitä ei kotimaan kielelle virallisena formaattina saa. Melko varmasti siitä syystä, ettei sarjaa haluta kääntää tai markkinoida täälläpäin.

Hellsing Ultimaten vola tilannetta en tiedä varmaksi. * tutkii * Jahas, ovat jo osassa vol. 9 menossa. Mikä tarkoittaa, että sekin kymmenes on vain ajan kysymys. O..O

Jumalauta, Futurefilm! Liikettä siihen kääntämiseen!

Mikä taas muistuttaa Final Fantasy Unlimitedin vol. 7sta jota  imageei  Suomen markkinoille tainnut koskaan yltää… =..= Sitä ei ainakaan missään kaupassa myydä, eikä sitä ei ole eksynyt huutoonkaan. Tämäkin oli ihan hyvä anime sarja, mutta saatavilla Suomessa vain osat 1-6, kun muu maailma sai nauttia sarjan kokonaan 1-7. Onko se reilua?

Tai onko ylipäätään reilua alkaa kääntämään jotain sarjaa ja sitten heittää se kesken?

Lonkalta tulee Neon Genesis Evangelion –manga ja liuta Pauna Median aloittamia mangasarjoja, joista suurinosa on jäänyt kesken kääntämisen. Milloin viimeksi näitte Bizenghastia, Pet Shop of Horrorsia tai Priestiä kaupoissa? Entäpä koska viimeksi näitte Vagabondin uusimman osan kaupan hyllyllä?

Jossain on vikaa…

Eikä se vika ole asiakkaassa.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Harvinaisen hyvä huomio

Jahas, kannattaa kuunnella Kotiteollisuuden routa ei lopu biisiä kun renderöi yaoia.

Kaiva koika, kaiva vaan. Routa ei lopu milloinkaan. 8’D

Infernaalinen naurunremakka on suoraan verrannollinen kappaleen sanojen sovittamisesta tekeilläolevan kuvan pervouteen.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Vituttaa….

Tämän tää meidän rakas ompelukone osaa tehdä mihin tahansa ommeltavaan vaatekappaleeseen, olipa säädöt tehty miten hyvin tahansa. Pahaimmillaan se on silloin, kun yrittää ommella ihan perus edestakaista, että ommel kestää, silloin vetäistään kangas syöttäjiin ja muuten taas turataan. –Tyylikäs teippaus pitää työkaluboxin paikoillaan koneessa ja ompelutason normaalikokoisena.

Pedon on helkutin hyvä urputtaa, että vedän muka tätä hatusta vain siksi, ettei toi ole mun koneeni. Itse ei ompele yhtään sen paremmin. Välinpitämättömän ihmisen on hyvä sanoa vaikka mitä, jos ei laadusta tiedä eikä välitä tuon taivaallista. Miun silmissä ko. sauma on huono.

PB150286

Kuvassa jotakin mistä pitää tulla Sunnylle paita...

Tokyopop palaa mangajulkaisujen pariin?

Ainakin näin huhutaan TrinityBlood foorumilla. Samaa sanoo myös animenewsnetwork, joka artikkelissaan kertoo Tokyopin julkaisseen Twitterissä tiedon aiheesta.

* myhä *

No, on tätä kieltämättä odotettukin. En tosin uskonut, että Tokyopop tekisi paluun. Ilouutisia kaikille otakuille ja mangaa odottaville. Saa tosin nähdä kuinka kauan julkaisuoikeuksien järjestäminen vie, että vanhatkin sarjat saattavat saada taas jatkoa.

No allekirjoittaneelle tämä saattaa tietää sitä, että Trinity Blood, King of Hell ja Priest saavat jatkoa. 8D

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Niin tyypillistä

Aaaargh. Tämän on pakko olla joku universaali salaliitto… Aina, kun allekirjoittanut päättää ryhtyä siivoamaan, silloin on totta kai vieraita tulossa. Pakkohan se oli sanoa, ettei sekaan mahdu. Sekaan ei olisi mahtunutkaan kahteen, kolmeen, tuntiin.

Enkä edes siivonnut koko kämppää. o..O’

Miulla on taipumusta saada helvetillinen määrä tavaraa sullottua pieneen tilaan ja kun siivoan jotain kohtaa, no silloin sitä tavaraa on sängyllä, pöydällä, lattia on sitä täynnä… Tämä kaikki vain yhdestä nurkasta kirjahyllyn edestä.

Heitin tänään pois muutamia luonnoksia, joissa ei ollut mitään hienoa tai säilyttämisen arvoista. Löytyi myös kansio, jossa näky vieläkin olevan joitain vanhoja mangatyyliharjoituksia. Pitää tehdä niillekin pysyvämpi kadottamistemppu.

Laskin joskus miten kauan menee huoneen siivoamiseen…

Päivä ei siihen riitä. x’D

Kun haluan säilyttää aivan kaiken ja saada kaiken mahtumaan pieneen tilaan. 8’3 Mikään ei saa joutua hukkaan, sillä kokemuksesta tiedän, että se minkä epähuomiossa heitin pois… sille todella tulee käyttöä päivä sen jälkeen.

Jotain vanhoja kirjoja ja muuta on menossa taas huutoon tästä hyvästä, sekä jotain vähemmän vanhoja. Päätin kuluneella viikolla vihdoin vilkaista kriittisesti Prätkisfigukokoelmaani ja joitain figuja, joita miulla on kaksin kappalein, lähtee etsimään uutta kotia. Tuplakappaleita ei ole montaa. x’3

Koputtelija

PB120230

Ne roikkuu nykyisin jo talon seinässä kiinni…

torstai 10. marraskuuta 2011

Riimutatska puhuttaa

Paras konsti saada kohu aikaan on väittää jotakin ottamatta asiasta tarkemmin selvää ja esittämällä se pelkästään huonossa valossa. Erään henkilön riimu-tatuointi puhutti ainakin juorupalstalla. Riimu on nimeltään Otel, mutta se näkyy kantavan myös nimiä odal, othala.

Se on skandinaavista, viikinkien futhark-aakkosten, perua ja symboloi kotia, perintöä ja juuria, sekä vahvaa yhteyttä esi-isiin. Se voi myös tarkoittaa testamenttia ja lahjoituksia. Käänteisenä se ennakoi tuhoa ja onnettomuuksia.

Vuoden 1945 jotkin ääripäät ovat omineet joitakin riimuja omiksi tunnuskuvioikseen, tehden niistä poliittisia symboleita ja saattaneet ne todella huonoon valoon. Tämä ei kuitenkaan vastaa riimujen alkuperäistä tarkoitusta.
Että näin.

otel

Artikkelin kuvaa ei esitetä natsisymbolina vaan skandinaavisena riimuna, jotka hellanlettas olivat olemassa jo kauan ennen noita kirottuja natseja. >/

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Akkua mä metsästän…

Akkua mä metsästän, akkua mä metsästän, tahdon saada Siemens CL75 yhteensopivaaaaaa-aaan…

Kertoo paljon mikä on allekirjoittaneen kännykkävalinta. Se on toiminut hyvin ja uskollisesti viimeiset kahdeksan vuotta. Ainoa mikä siitä on menossa, on akku. En  helvetti kaipaa mitään minitietokonetta taskuuni tai mitään ylimääräistä häräkettä. Se on tarpeeksi pieni, muttei niin pieni että se katoaa silmistä jos sen laskee pöydälle. Sen ei tarvitse olla niin kapea, että se putoaa helposti lattianrakoon. Sillä ei tarvitse soittaa kappaleita, eikä sillä tarvitse pelata. Sitä voi kyllä käyttää hätävarakamerana. Se on täydellinen kännykkä.

Jotain muuta kuin se pahuksen mokian rämä, jolla en osaa edes soittaa. –Vieläkään. =..=’

Alan vakavasti harkita amazon.co.uk:sta tilaamista. Siihen, sen palveluun ja toimitukseen ainakin voinee luottaa. Eikä tule ylimääräisiä maksuja?

Nettikaupoista kun on olemassa vallan metkaa palautetta…

Tutkin halvathinnat sivua. Akun saisi viitosella, mutta vaarana on se, että se toimitetaan varmaankin sellaisenaan postin mankeleiden läpi ilman paketointia… jos siis toimitetaan lainkaan. Kaupasta voi vetää johtopäätöksen; kokeile onneasi.

Toinen yhtä hämärä kauppa on batteryupgrade… toimii suomenkielisesti, mutta varastot hongkongissa asti. Ei postikuluja. Houkuttelevaa, mutta jos sivun tiedoissa kerrotaan, että tuotteen saa tuoreena… No, se pistää epäilyttämään. <..<’

Sitten kolmantena on mytrendyphonejokumikälie, jossa on kolme erilaista korvaavaa akkuvaihtoehtoa, eri hinnoin… Ja;

image

Logiikka, joka vetää hiljaiseksi. Eikö muka ole normaalia, että aamulla käsitellää jopa yöllä tehdyt tilaukset, mikäli keretään ja toimitetaan ne?

=…=’

Pohjoisen ja etelän ero…. onko sitä?

Tänä aamuna on ollut varsin mielenkiintoista kuunnella säätiedotusta. Varmaan joku uusi ja hermostunut punapää sotkemassa idän länteen ja etälän pohjoiseen ja vasemman oikeaan ja päinvastoin. =..=’

Hyvää päivänjatkoa vaan. Arvuutellaan sitä säätä lisää. 8D

maanantai 31. lokakuuta 2011

Kukkamonot 8’D

Tämmöset monot piti saada. 8D Saa toki nauraa ja synkkä maineenihan tässä menee, mutta nuo tossut sattuu olemaan hyvät jalassa. 8’D

Miulla on myös lilat tämmöset, mutta toisesta niistä levisi nilkkaremmi heti kättelyssä. D:

Kokoa 41 ja nämä sentään mahtuvat jalkaan ja mahtuu vielä sukkakin. 'Toisin kuin niiden toisien popojen kanssa. <..<’

PA310033

Uudet lakanat

PA310001( Lue: Petivaatteet. )Tuli sitten hankittua uudet lakanat… Halpa hinta ja sopiva väri olivat päällimmäiset kriteerit… Sekä sekin seikka, että lakanoiden oli oltava jotain muuta kuin jotain helkutin keinokuitua… Bongasin upeat siniset lakanat, mutta niiden ongelma oli materiaalissa. Polyesteriä. Kokemukseni tuosta keinokuidusta ovat valitettavaa kyllä sangen hiostavia ja tukalia. Yritin kuvitella itseäni polyesterilakanoihin ja olin miettiä kaksi kertaa haluanko edes uusia lakanoita. No, sitten löytyi vielä halvemmalla puuvillakreppiä.

Kun lakanat vihdoin tulivat, ohjeen mukaan ne piti pestä ensiksi. Suosittelen muutenkin uusien lakanoiden pesua ennen käyttöä, koska lakanoissa ja petivaatteissa yleensä on käytetty jotain viimeistelyä. Näitä puuvillakreppipussilakanoita en olisi suoraan pussista edes halunnut laittaa petiin… Ne löyhkäsivät kuin rankkitynnöri. O..o’ Onneksi se lemu lähti pesussa.

Olihan se pienoinen pettymys myös ulkonäöltäkin. Kun nämä oikeasti muistuttavat jotain hoitokotilakanoita ulkonäöltään. Törkeää miten hyvännäköisiltä ne näyttävät kuvassa. 8’D Niin ja harmaa raita on luonnossa lähes pinkki. =..=’

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Vanhojen ompelukoneiden ongelmia..

Sain kuulla miten kivasti toissa viikolla saapuneelle ompelukoneelle oli käynyt. Se oli otettu testaukseen ja pistetty pistorasiaan. Se oli kirjaimellisesti kärähtänyt. Oli rämähtänyt jotain sisältä ja se oli alkanut savuamaan.

Tapauksesta kertonut nainen oli selitti miten ykkösellä, joka oli tehnyt testauksen, oli ollut onnea ettei ollut sattunut istumaan sen koneen ääressä sen posahdettua.

Toivon ettei kukaan kuullut minun mutisevan nurkassani; sääli. Jotain juuri sellaista olin toivonutkin ykköselle tapahtuvaksi. Sattuma on vallan ihanan oikukas toisinaan. Anteeksi vain, olen vihainen ja vihaan ykköstä koska tämä todella on välistä röyhkeä ämmä, joka puutuu muiden asioihin.

Toisaalta, kai se on vain hyvä, ettei siinä käynyt pahasti. Se eukko olisi ehkä osannut yhdistää senkin meikäläisen pahantahtoiseen karmaan ja noidan leimanhan siitä olisi voinut saada. <..<'

No, kuitenkin tästä viisastuneena kyselin sitten huutokohteista, että onko ne miten hyvin pidettyjä. Kysymys oli suurinpiirtein muodossa; millä todennäköisyydellä kone pamahtaa ilmaan jos sen laittaa pistorasiaan. <..<'

Raffinet - akvarellikynät

Ostin Slödjistä kun halvalla sai. -Tosin silläkin rahalla olisi saanut hankittua vaikka helmiä tai pihtisarjan. Toisaalta, nyt ei ainakaan ole huolta, jos joku noista kynäpakeista katoaa jonnekin. Luulisi aina olevan edes yhden näkösällä.

 PA300167

Uudet akvarellikynät on Marcon Raffinet. 8’3 Ensimmäistä kertaa näenkään tämmöistä merkkiä. Edelliset mitä ostin ovat olleet Derwentin colorsoftit ja Academyt. Nämä Raffinet ovat made in PRC ( luetaan pee är see.... ) Enkä laske leikkiä valmistusmaasta.
Kyniä paketissa on 24.

 PA300168

Kynien värilaatu on itseasiassa hyvä ja valtaosa väreistä sekoittuu veden kanssa luoden erehdyttävänpaljon akvarellimaisen pinnan kuten akvarellikynien kuuluukin. -Varsinkin jos saa häivytettyä kynän jäljen pois... 8’3 Kuvasta muuten erottaa punasävyiset paremmin toisistaan kuin luonnossa. O...o'
Niissä tulee sivellin mukana, mutta se on sitä vakiokarvalaatua, jota en itse käyttäisi ellen halua nyppiä karvoja työstäni. <..<’ Se onkin sitten ainoa mistä nipotan. <..<’

 PA300169

Kun periaatteessa mille tahansa paperille voi piirtää melkein millä tahansa mistä väriä/jälkeä jää, mutta karvat eivät kuulu piirroksiin. >/ Oikeasti tuo piirros ei näytä noin harmaalta... eikä taatusti näytä enää sen jälkeen kun käytin siinä vähän vettä. Lisäksi värit pomppasivat siveltimen heilutuksen jälkeen puolella kirkkaammiksi. Aivan kuin olisin käyttänyt Inktensejä. O..o'

Tosin, sen sijaan että salamanterini näyttäisi purppuralta ja violetilta, se näyttää kirkkaan pinkiltä. =..=' Mitä mahtaakaan tulla, kunhan skannaan tuon perkeleen...

Mutta.... Kyllä nolla piirtää ja värittää todella hyvin. Itseasiassa paremmat kuin Derwentin Academyt. Paperiksi totta kai sopisi karkea tai puolikarkea vedenkestävä akvarellipaperi. Tuossa käytin Canson sketchbook lehtiön paperia. -Joka ei juuri kestä vettä. ^^'

Niin ja mikäli Burda kuvien taustalla ihmetyttää, lueskelin sitä katsellessani josko löytyisi takin kaavaa. Olipa kunnollisesti toimivaa ompelukonetta tai ei, takki pitää ommella. <..<'

Mieluiten tekisin kunnon laitteilla, muttaaaaah... Kun ei sellaista myydä niin ei myydä. =..='

Pikkurihkamaa...

PA250016

Kaikenlaista kivaa mitä käyttää myöhemmissä projekteissa. Tiedän jo mitä kultaisista kantanapeista tulee. Kukkia tietenkin. Joukossa on yksi hopeakoru ( oinas ), aito sarvenkappale ja turkispaloista kasattu susi. Helmistä saa jotain pientä ja sievää. Sininen pupupinssi näyttää ihan Naapurini Totoro-hahmolta. Hintaa tälle kasalle ja napeille tuli 9 €... T__T' Siinä tosin on mukana yhdet kukkatossut. ( Maine menee jos otan niistä kuvan. <..<' )

Myyjä merkkasi kirjanpitolappuihinsa rahasta takaisin antamansa summan...

tiistai 25. lokakuuta 2011

1999 kävijää…

En olisi uskonut. En ainakaan, että näin nopeasti menisi rikki. Tätä kirjoittaessa 2000n kävijän raja on jo ylitetty. O..o’

Ygallery1999

Nyt se on sitten pakko tehdä joku kiitoskuva. ;)

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Punastelua…

Peto ihmetteli, että miksi hitossa olen naamaltani niin punainen tänä iltana. Siksi, että aioin laittaa pari kuvaa yhteen galleriaan ja vilkaisin sen hetkisiä viestejä, joita ei ollut kuin yksi.

Y-gallerian sivu auki ja kaksi kyseenalaista kuvaa menossa siihen suuntaan. Molemmissa eräs uusista suosikkihahmoista odoissa tuoleissa aikuisviihdetilanteessa lonkeroilla ja ilman. Jostain syystä punastelen perkeleesti kun kyseessä on pornokuvien laittaminen nettiin… Tai edes sillä sivustolla vierailu, kun sen ikäänkuin haluaisi pitää ihan öööh tavallisena surffailuna, jossa ei ole mukana mitään kyseenalaista, vaikka koko juttu on ihan toinen.

Ei se silti mikään salaisuus oikeastaan ole. Se vain on asia, josta ei puhuta. Siis, että väännän mielelläni miehiin liittyvää eroottist… paskat se ole eroottista nähnytkään, vaan pelkkää pornoa.

Toisaalta, ei siinä ole ainakaan mitään hävettävää.

Gallerian yleisö tykkää. :D

Johan on hemmetti… Lykkäsin molemmat sisään pari minuuttia sitten ja molemmilla on jo yhdet favit ja ne on nähty yhteensä 30 kertaa. o…O’ Kai sitä sitten osaa ainakin tämän asian ja herättää mielenkiintoa.

Joku vahtii haukkana Y-gallerian statseja… Villi arvaus on, että tänä vuonna paukahtaa 2000 kävijää rikki. O..o’ Pitäisi luoda jokin älyttömän söpö/komea otus sitäkin tilaisuutta varten. x’3

Tulevasta keskiviikosta jo näin etukäteen

Tosin keskiviikolta odotetaan jotain erikoistakin, kun on tutustuminen yhteen paikkaan, jonne ehkä pääsee jollain metkulla töihin. Se tosin lakkasi kiinnostamasta kuin taikaiskusta heti sen jälkeen kun ykkönen räksytti siitä ja kaupunkiin muuttamisen ehdottomuudesta turmion perjantaina. Ei suuremmin sykäytä mennä samaan paikkaan, jossa se akka on ollut. En tiedä voiko kukaan ymmärtää miksi se alkoi tuntua vastenmieliseltä. Niin vain kävi.
Kuulin siitä tosin myös toiseltakin henkilöltä ja tämä esitteli mitä kaikkea hienoa siellä oli tehty. Sillä ihmisellä on valtavasti enemmän taitoa kuin pelkästään poppanoiden kutominen. Hän osaa pitää taitonsa niin salassa.

Jokatapauksessa se paikka kuulostaa ylihypetetyltä. Jos se kerran on niin hyvä paikka niin luulisi siellä olevan työntekjöitä tungokseksi asti. Mitä voin muka siellä tehdä mitä ei olisi jo tehty? Miten kauan jaksan olla siellä?

Sinne pitäisi koota, joku töittensä esittelykansio tai muu vastaava. Ykkönen ei ihan ymmärtänyt sitä, vaan tankkasi CVstä ja työsopimuksista. No, hänen kohdallaan ehkä niin...

On olemassa pari juttua, jotka lyövät minulle jarrut pohjaan. Esittelykansio eli se saatanan portfolio on yksi niistä. Mitähän siihenkin sitten valitsisi? Sitten odotetaan, että vähintään jokaisesta pidetään noin 10 min hölinät, että mistä sait inspiraation ja miten teit sen ja miksi teit sen noin blah blah blah blah blah... * korvat savuaa * Jos se siitä kuvasta käy ilmi, kuten oletan, niin miksi se pitää esittää suullisena? Ehkä pitäisi kysyä mitä kuvan katsoja siinä kuvassa näkee? Mieluummin kuulisin sen version kuin yrittäisin improvisoida jotain köykäistä selitystä.

Olisin paljon rennompi, jos saisin kavereilta apua kuvien valkkaamiseen. ^^’ Kai sitä pitäisi tehdä jotain uuttakin sitä varten. -Arvatkaapa kiinnostaako. =..=’

Juuri nyt tilanne, jossa lätkäisen haastattelutilanteessa kansiollisen kotitekoista homoeroottista taidetta siellä haastattelutilanteessa sinne työpöydälle, houkuttelee. -Tuskinpa tarvitsee murehtia omaa viihtyvyyttää, tai mitään muutakaan sen jälkeen. x’D

Tosin, neuvojani oli sitä mieltä että minun pitäisi tulla samalla asenteella sinne kuin millä olin työkkärissä ja tulin heidän asiakkaakseen. 8’D Jotenkin on tunne, että joku vielä katuu sanojaan sinä hetkenä. x’’D

Mitään leiskoja ei kuitekaan ole näyttää. Geocities tuhosi kaikki sivut ja opin käyttämään muiden palveluiden valmiita leiskoja, jotka ovat paljon parempia kuin mitä itse osaisin ikinä tehdä. x’D ( leiska = layout = sivun ulkoasu )

Eikä ole mitään työnäytettä lehdessä olostakaan. Tein jonkun verran taittoa ja pientä editointia. Enimmäkseen kyllä tekstinkäsittelyä. Asiasta kolmanteen, että vaikka joskus toimituksessa oli tylsää, olisin mieluummin ollut siellä kuin missä nyt olen. Eikä tarvita kuin yksi ihminen pilaamaan ilmapiiri. Hmph. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu.

No, en helvetti odota mitään keskiviikolta. Se on tuntunut myllynkiveltä kaulan ympärillä jo viime viikosta asti. Sitäpaitsi, sehän on tuomittu epäonnistumaan jo muutenkin, koska kyseessä on keskiviikkoa. :/ Jos aiot piristää, kannattaa vilkaista miten mielenkiintoisia keskiviikkoni ovat tähän asti olleet.

Peto jurnutti siitä, että joudun menemään kaupunkiin. Muut akat ovar jurnuttaneet siitä kun joudun matkustamaan bussilla. Kovasti vaan toivon, ettei sinne suunnalle tarvitse raahautua sen jälkeen, vaikka matkustamisesta pidänkin. 8’D Outoa, että minulle matkan tekeminen on parasta aikaa, ei lähteminen, eikä määränpäähän saapuminen vaan matkustaminen ja matkan tekeminen. Enkä ole huolissani kyydeistäkään. Odottelu ei ole ongelma, jos pystyy käyttämään ajan hyödykseen. Hidaste-osuus taas on suoraan verrannollinen työtehtävän laatuun, sekä siihen miten oravanpyörässä itse on. x’D

Tarot 23.10.2011

Voodoo tarotilla mennään tänään. Hyvä aloittaa taas tämä tarot perinne.

Tulipa villit kortit.

Santería Ochosi : Kortti on kaunis. Yöinen tähtitaivas vihreän viidakon yllä, jolle kohoaa kultainen nuoli.
Symboloi metsästäjiä ja villieläimiä, kulkemista maailmassa, jossa ihminen on vieras. Tarkka silmä ja tarkka käsi tuovat ruuan ja vaatteet kyläläisille. Tämä metsästäjä tuottaa sen mikä on tarpeen. Liha ja vaateet on käsiteltävä ja hyödynnettävä heti ennenkuin ne pilaantuvat. Kortin kuvauksesta on myös mainintaa hiljaisesta aamusta metsässä, jousen napsahduksesta ja nuolen lähtemisestä lentoon. Kerätty on hyödynnettävä ennen pilaantumista.

( Santeria tarkoittaa puuta. )

Nyt huumorilla. Tarkoittaako tämä, että joudun viidakkoreissulle? Kidnapataanko minut kenties avaruuteen?

Vai meinaako, että ellen onnistu saamaan ompelukonetta, voin yhtä hyvin myydä kasaamani vaateet? Ai juu, on aika pistää isompi vaihde silmään 3D renderien kanssa ja kuvata nukkeja. 8'3 Kortti siis meinaa, että se mitä osaan tehdä, voi tuoda ruokaa pöytään.

Petro Damballah la Flambeau: Kortissa on tulessa kerälle kiertynyt punainen myrkkykäärme, jolla on uhmakas katse. Käärmeestä huokuu itsepäisyys ja uhmakkuus. En usko, että tuli polttaa käärmettä, vaan tuli on käärmeen asuinsija tai sen luoma taika.
Käärmeen nimi on Damballah, se kiitää läpi elämän tulien. Sen silmät ja suomut ovat punaiset, se on tulta, voimaa ja energiaa. Tulta syöksevä käärme sulautuu lohikäärmeeksi.
Voima, voimakuus ja energia ovat tarjolla käytettäviksi. Mikäli kortti tuli väärinpäin, varauduttava pahaan vastustajaan.

( Petro tarkoittaa tulta )

Kunhan en itse ole tämä punasilmäinen vastustaja. x'D Uskoisin, että kortti kuvaa itsepäistä henkilöä, jolta ei puutu voimaa, mutta taito ja halu pistää se kaikki käyttöön näyttääkseen närhen näpelit muille. Käärmeellä on kyllä semmoinen ilme kuin mikä miulla oli karille jyrähtäneiden ostosharjotusten jälkeen. Damballahin raivoa tarvittaisiin. * huokaus *

Congo Ayida Wedo: Korttiin on kuvattu huivipäinen käärmeenpäinen paljasrintainen nainen valkeassa lannevaatteessa, joka pitelee kädessään ja kaullaan käärmettä. Kuva on jotenkin voitonriemuinen.
Ayida Wedo on sateenkaari, sulkainen taivaskäärme. Sateenkaari on silta, joka yhdistää taivaan maahan ja jota pitkin suuret näkymättömät kulkevat ja jossa vesi on luovuuden voima. Kortti kuvaa käärmetanssijaa, joka tanssii yhdessä käärmeen kanssa ja he ovat sulautuneet osaksi toisiaan ja tanssija on luonut yhteyden käärmeeseen. Käärmeen kyky kestää painetta on ilmiömäinen ja tämä on suureksi avuksi kommunikaatiossa. Se sallii psyykkisen, psykologisen ja henkisen yhdistymisen.
Kortin merkitys on ilo ja onnellisuus. Suuri Äiti, joka luo vapaana vesistöissä.

( Congo tarkoittaa vettä. ;) )

Halailemaan käärmeitä siis. <..<’ Käärmetanssilla taivaaseen... kierros vielä ja uudelleen? No, se on selvää että allekirjoittanut on onnellisimmillaan tehdessään jotain. :3

Mutta mitenkäs se keskiviikko?

Kirjastomurto ja kudontaa ( unia )

Tällä viikolla on tullut nähtyä sangen villejä draamaunia. Perjantaiyönä etsiskelin salakähmäisesti jotain kirjaa jostain hihhulikirjastosta. Ei tietoa mitä etsin, mutta jotain sellaista mikä oli paitsi tärkeää, myös sellaista ettei sitä niille hihhuleille saanut paljastaa... Rakennus, joka toimi kirjastona vaikutti tutulta, se oli kaksikerroksinen, avara, mutta pieni paikka. Olen hiippaillut siinä miljöössä joskus ennenkin, tosin toisessa unesta muistan paremmin hautausmaan.

Viimeöisessä unessa kudoin mattoja. Siinä oleva rakennus oli kai punainen ja muistutti kovasti paljon naapurin taloa. Siinä oli myös oman talon kaltainen, mutta siinä oli rappuset, jopa sisällä eteisessä ja sielläkin pirtissä oli kahdet kangaspuut, toisessa oli keltaisen ja vaaleanvihreän sävyinen matto tulossa ja mummo oli siellä. Vanha ihminen, joka muistutti mummoani, mutta ei välttämättä ollut hän. Siellä oli myös joku nuorempi sälli ja lapussa, jonka löysin ikkunan ääressä olevalta pitkältä pöydältä luki; näyttökoe 1 päivä ja se oli määrätty viimeiseksi työpäiväksi, jonka olin siellä. Kaikenlisäksi työtehtävänä oli kutoa matto päivän aikana. Se otti kaaliin.
Olin myös jollain toisella rakennuksella, joka oli korkealla mäellä.
Nähtävästi näin myös unta siitä, että kurkin oman huoneeni ikkunasta ulos ja näin miten isoilla hattaroilla satoi lunta. Luulin oikeasti tehneeni niin. Kysyin siitä, että satoiko aamulla lunta vai näinkö unta... Peto katsoi kuin olisin ollut hullu. Jep. Olin nähnyt hyvin realistista unta lumisateen katselemisesta.

lauantai 22. lokakuuta 2011

Henkimaailman touhuja sekä erikoisosaamisemme

En tiedä mitä pitäisi ajatella yhdestä pitkäaikaisesta tutustani, joka on viimeaikoina alkanut tituleerata itseään profeetaksi. En kiellä etteikö ihmisellä voisi olla kuudetta ja seitsemättä aistia, kykyä lukea ajatuksia tai nähdä henkiolentoja. -Tai manipuloida muita kuten Kuikka Koponen konsanaan.

Mutta, että ihan profeetta.

Sitä joskus miettii, että miksi juuri minä ja miksi juuri minun tuttuni ovat outoja. Tai miksi harvalla on ehkä hieman vain liian suuret luulot itsestään. Muutama näky ja henkiolennon näkeminen ja sitä ollaan heti julistautumassa profeetaksi, jonka papitkin huomaavat. Kieltämättä haluaisin tavata tämän henkilön luonnossa.

Skeptikko ( tai pieni piru ) minussa herää aina mikäli kuulen jonkun kutsuvan itseään profeetaksi. En usko ennenkuin näen. Jos pitäisi joku teoria heittää niin sanoisin, että kaverilla on vahvat enneunet ja hän ammentaa alitajuntansa symbologian vahvasta uskostaan, joka sitten unissa näyttäytyy hänelle enkeleinä tai piruina. Tuttuni on kovasti paljon hengellinen, mutta ei ole ainakaan vielä tuominnut muita kuppikuntia.

Kunhan ei vain anna kusen nousta nuppiin. Siinä vaiheessa kun se tuttuni on perustamassa jotain uskonlahkoa... olen siitä touhusta kyllä ulkona. =..=' En tiedä miksi, mutta jotenkin tuo ajatus vain nousi pintaan. Välittömästi.

Pelkään nesteen nuppiin kilahtamista hänen puolestaan ja kortit, jotka luin hänestä tänään, olivat pitkälle samaa mieltä. Pieni enkeli, joka on rauhan ja rakkauden asialla, mutta joka saattaa kyvyillää tehdä niin hyvää kuin pahaakin, saattaa pudota tai joutua vaikeuksiin ellei ole varovainen tai hyväksy itseään ja lahjaansa.

Sain kuulla kuvastani, että jotain hehkua minussa kyllä on, sekä jotain mikä pelotti häntä. Toinen kaverini joka minut on nähnyt sanoi myös vaistonneensa minussa jotain. Ehkä muutkin ihmiset vaistavat sen jollain tasolla. Osaa se houkuttelee ja osa jättää kai minut juuri siksi rauhaan ja osaa se suorastaan provosoi...

Tuttuni oli myös huolissaan ystävästään,koska on nähnyt kuoleman enteet hänen ympärillään ja lähetteli valokuvia tästä ystävästään, että näenkö kuvissa samoja enteitä. En nähnyt, mutta päänsärky kyllä iski kun tiirasin niitä kuvia. Tein ajattelematta tarot tulkintaa, joka tuki sairautta ja kuolemista. Tosin, kuultuani tuttuni kertovan saamastaa enneunesta, jossa tämä ystävä on vakavasti sairas ja kuolee, mutta ei mitään hätää. Viesti oli vääjäämättömän selvä. Okei, se tutun ystävä siis kuolee, mutta viestissä kehoitetaan myös olemaan surematta. Tuttuni kuitenkin suree asiaa ja toivoo löytyvänsä keinon välttää sen. Voihan se olla väärässäkin.

Tulee olemaan piinaavat pari viikkoa. =...=' Siinä ajassa ehtisi valmistautua pahimpaan ja tehdä mahdollisen surutyön pois alta. Ikävä kyllä, elävien kohdalla elämä jatkuu. :/

Tänän tutun kanssa sattui muutakin, se kun väitti nähneensä perkeleitä käytettyään erään ystävänsä tarot-kortteja. Tosin, hän inhoaa tarotteja muutenkin, mutta kyllä kelpaa kun Uku-täti tai hänen ystävänsä lukevat niitä hänelle. * silmien muljautus* Naureskekin kyllä, että eihän piruja pakanat kiinnosta, vaan ne tykkäävät kiusata mieluummin kristittyjä. Totta se on, että kunnon kristitty näkee piruja vaikka kahvinkeittimessään, jos niikseen tulee. Itse en ole mitään saatanallista energiaa tai pahoja henkiä havainnut tarotteja käyttäessäni. Se myös uusi sitten taas varoituksensa etten saa käyttää ouija-lautaa. Itseasiassa eräs toinenkin psyykkisiä kykyjä omaava tuttuni varoitti samasta aiheesta. -Henkilauta muuten löytyy... näin asiasta kolmanteen... Ei ole ollut hetkeä kokeilla, mutta tuskin se toimii.

Uskon vaakaasti siihen, että henkilaudan ja ouijalaudan perimmäinen tarkoitus on ennenkaikkea kehittää henkilön/henkilöiden telepaattisia taitoja. Taroteilla on joskus muinoin kerrottu muun muassa Raamatun tapahtumia ja pelattu. Niistä on johdettu tavalliset pelikortitkin jopa. Voisin kuvitella, että ne harjoittavat tulkitsijansa inuitiota ja selvänäköä.

Minä en muuten näe henkiä, enkä varmaan pysty vaistoamaankaan niitä vaikka ne purisivat kankkuun. En myöskään näe ihmisten auroja. Enneunia kyllä joskus. Pari kertaa unissa on ollut pian kuolevia omaisia, mutta se lienee vain luonnollista. Luen tarotteja joskus, pyynnöstä myös. En koskaan takaa miten ja milloin kortit käyvät toteen. Kokeneet kenties pystyvät sanomaan milloin jokin tapahtuu tai on tapahtunut. Tuntuu hassulta, että luentamalleissa korteille on annettu tapahtuma-ajat. Kuka nekin on päättänyt? Vieraalle katsomisessa on aina se ongelma miten selittää korttien symboliikka. Symboliikka kun saattaa aueta vieraalle eri tavalla kuin tulkitsijalle.

Kyllä, vaikka saan itsekin pieniä näkyjä ja osaan joskus lukea tarotteja ja vaisto on aika hyvä. Parina viime viikkona mietin, että liekö päähän ollut asennettuna säätutka. Osasin ajoittaa jopa vapaapäivät putkeen niin, että lumisadepäivät ja vesisateet jäivät rämpimättä. 8'D Tänä vuonna myöhäiskesällä tuli myös nähtyä ensimmäinen varjoihminen. Tai, tiedä miten usein sitä on nähnyt ,muttei vain muista nähneensä tai kuinka usein se on käynyt kylässä, mutta muulloin on ollut unessa. Paska homma, jos se oli ankou, jonka näkeminen saattaa tietää omaa tai perheenjäsenen kuolemaa vuoden sisällä ankoun näkemisestä. Nooooooh.

Tämän rinnalla, tai tuttujeni rinnalla, paranormaalit lapset eivät ole mitään.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Lisää ompelukoneesta

Vituttaa. Ei ompelukonetta tälläkään viikolla. :(

Eniten vituttaa se, että melko varmasti myyjä jos toinenkin on jotenkin rahanahne. Mitä muutakaan syytä muka voisi olla, ettei sitä konetta voi myydä.

Allekirjoittaneella on muuten kokemusta kierrätystoiminnasta ja vanhojen tavaroiden hinnoittelusta. Vanha sähkölaite on jo itsessään riski, koska takeita sen pysyvästä toimivuudesta ei ole. Polkuvärkit puolestaan ovat jo jokunlaista antiikkia ja niillä voi rahaa enemmän pyytäkin eikä niissä ole viallisia sähköjohtoja tai edes tikinsäätöjä, jotka voivat rimahtaa.

200lla eurolla saa kaupasta uuden muovisen, mutta sitä rahaa en suostu pulittamaan muovisesta, sen enempää kuin metallisestakaan. Lähinnä juuri sen takia, ettei mitään takeita koneen toimivuudesta ole.

Allekirjoittaneen hintatarjous Husqvarna 2000sta on ja pysyy 70stä 90neen. Sen verran voin maksaa. Enempää en.

On se saakeli, ettei yhtä konetta itselleen saa silloin kuin sitä tarvitsee. Kaikki ompeluhommat mitä taas on mielessä lykkääntyvät sitten vuosiksi eteenpäin. =..=’ Kiitosta vaan taas!

Perkele. Nyt vituttaa sitten tosissaan. >/

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Asumisesta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä

Totesin yhdelle kaverille tässä vastoittain, että helvetti saa jäätyä ennemmin kuin muutan kaupunkiin. Kukaan ei pysty käsittämään, saati ymmärtämään miten paljon inhoan ajatusta kaupungissa asumisesta, olipa taloratkaisu mikä hyvänsä. Jo siellä käyminen on yleensä tuskaa. Meteli, Kaikkein kivuttominta se on silloin kun ei ehdi ajatella sitä miten tiiviiseen purkkiin ihmiset ovat siellä sulloutuneet juostessaan palveluiden ja helpon elämän toivossa. Miksi? Kaikilla on edelleen se sama kiire päällä.

Tunnetilaani kuvasin eläimeksi, joka on suljettu häkkiin. Sitä muuttaisi laatikkoon. Päällä on ihmisiä. Alla on ihmisiä. Sivuilla on ihmisiä. Se kirjaimellisesti olisi elävältä hautaamista. Kaiken maailman kokoukset ja muut riennot. Ei kiitos. Rivitalossa ei myöskään ole mitään omaa rauhaa. Eikä omaa pihaa liioin. >/
Käsi ylös kuka on nähnyt ne kammottavat kloonilähiöt? Omakotitaloja. Kyllä. Oma piha, joka on järjettömän pieni ja melkein olematon mutta lasketaan pihaksi. Omaa rauhaa. Dream on! Siinä on vain ikkuna ikkunaa vastapäätä ja vielä onnettomammat pensasaidat, jotka kuihtuvat talveksi. Ei kovinkaan paljon yksityisyyttä sielläkään, mutta jos laumassa viihtyy ja haluaa palan kloonilähiötä ja tärkeintä on vain saada hieno omakotitalo hyvin läheltä kaupunkia... Ei vaan ole sekään mun juttuni.

Eniten vituttaa ajatella sitä hetkeä, jos semmoiseen joutuisi muuttamaan. Oven tai lähimmän aidan takana saattaisi pahimmillaan olla lauma uteliaita. Niille olisi varmaan hymyiltävä joka kerta niitä tavatessa. Joristava jotain asioista jotka eivät voisi enempää kiinnostaa ja toinenkin osapuoli esittää ne jorinat siksi, ettei osaa muustakaan puhua. =..=’

Kaupunki. Melua. Hälinää ja.... ihmisiä. Häliseviä ihmisiä joka paikassa minne vain silmä kantaa... Liikenteen melua. =..=’

Eräs mukava rouva väitti pitävänsä minua sosiaalisena ja yritti kannustaa siihenkin, että pitäisi muka olla enemmän ikäistensä parissa. On se jännä minkäläisen kuvan itsestään joillekin ihmisille voi luoda. O..o’ Tai käsitys joka joillekin ihmisille toisesta tulee.
Ehkä minusta olisi pitänyt tulla näyttelijä. Tosin näytös on pian ohi. Hurraa! Hurraa! Hurraa! Enkä taatusti vedä encoreita. D:

Miksi kuvaan itseäni näyttelijäksi. Joka aamu kun tulen töihin tunnen vetäväni jotain roolia, että tulen kaikkien kanssa toimeen, vaikka voin laskea yhden käden sormilla ihmiset joiden kanssa oikeasti tulen toimeen. Pakotan itseni joskus hymyilemään, vaikka tekisi mieli kirota. Kestän vaikka minkälaista paskaa vaikka oikeasti tekisi mieli lyödä. Enimmäkseen kuitenkin keskityn hoitamaan omat hommani ja olemaan poissa muiden tieltä. -Varmaankin samaa roolia vetää suurinosa muistakin työntekijöistä ja eri vaiheilla. <..<’

Oikeasti haluaisin vain hoitaa hommani rauhassa. -Esimerkiksi ilman ykkösen aikaajottaista räksytystä. Kaipa se räksyttää kun ei lapsilleen saa räksytettyä tarpeeksi tai sattuu vain olemaan naisten termeillä sanottuna; huono päivä. No, miksi se huono päivä pitää kaataa muiden niskaan? O..o Miksi pitää levitellä kotijuttujaan töissä? Ketä kiinnostaa? Jokuhan saattaa käyttää niitä väärin ja vaikka kertoa kaiken blogissaan tai vastaavassa. ;D

Harvassa ovat ne tilanteet, kun olen tuonut töihin oman itseni. Tiedättehän sen, joka herättää lievää pelkoa ja huolestuneisuutta, painajaisia ja muita uhkakuvia. Se, jonka useimmat ihmiset tajuavat jättää rauhaan siihen samaan pimeään kolkkaan, jossa siihen törmäsivätkin. Sen, joka pitää hauskoista sattumista, eläimistä ja matkakertomuksista, vihaa ihmismassoja ja pikkulapsia.

Minä en myöskään halua pilata työkavereiden päivää motkottamalla jostain aivan turhanpäiväisestä. Teeskennellyn kiinnostuksen kyllä huomaa, samoin piilovittuilun, tai ihan avoimen sekä piikittelyn. Henk.koht. nautin paljon kuulla hauskoja tarinoita ja sattumuksia ja matkakertomuksia.

Sosiaalisesta puolestani on kovasti puoltavia väitteitä, vaikka itse olen niitä vastaan. En mielestäni ole kovin sosiaalinen, paitsi hyvässä ja tutussa seurassa. Ihmisiä, jotka ovat kiinnostavia ja joiden kanssa pystyy keskustelemaan muustakin kuin säästä. -Tosin jos joku tuttavapiiristä paljastuu käyttäneensä luottamustani väärin, se tuntuu samalta kuin iskettäisiin pesäpallomailalla kylkiluut paskaksi. Täytyypä sanoa, että ykkönen on ollut korvat liiankin höröllä allekirjoittaneen asioiden suhteen. >/ Se akka ei kyllä nauti minun luottamustani, että siihen loppuu minun sosiaalisuuteni.Siksi en hölöttele asioitani työpaikalla. Enkä hölöttele umpialampia enää mesessäkään puolituttujen kanssa. Kävi kyllä niinkin, että luottamus meni kerralla kolmeen kauan tuntemaani tyyppin samalla kertaa.

Enkä myöskään pidä siitä, että pitäisi riekkua muissa ihmisissä kiinni kuin joku iilimato helvetistä ja olla koko ajan menossa tai olla pää kolmantena jalkana menossa. Kumpikaan ei ole minun juttujani.   Ei vain ole, eikä varmaan koskaan tule olemaan. <..<’

Miten minua voi pitää sosiaalisena? Blogikirjoituksilla? Nettisivuilla? Taiteeni vuoksi? Ei blogini ole sosiaalinen, eihän tätä kukaan kommentoi tai lue. Tämä on minun ikioma höyryventiilini silloin kun painekattila meinaa keittää yli. Paikka johon arkistoin elämääni, johon palaan sitten kun en jotakin muista. Nettisivuni? Pyrin vain antamaan tietoa fanittamastani sarjasta. Taiteeni? Ei taiteeni tee minusta sosiaalista. Se on omaa juttuani, jota kehtaan esitellä muillekin. Muut voivat vapaasti katsoa tai olla katsomatta. Aivan sama.

Olen miettinyt pari kuukautta, että soittaisinko kaverille ja kysyisin niistä kirjoista. x’D Pitäisi soittaa myös toiselle kaverille ja kai jutella ihan niitä näitä, mutta kun ollaan melkein joka ilta mesessä niin ei ole mitään puheenaihetta. x’D

Enää kaksi päivää ja sitten apinateatteri loppuu vähäksi aikaa.

Loukkauksia, vapautta

Ensi viikoksi on sovittu johonkin työpajalle tutustuminen. Sanotaan nyt kauniisti niin, että innostus loppui kuin seinään, kun kuulin Ykkösenkin olleen siellä. -Toisaalta, missäköhän se akka ei omien puheittensa mukaan olisi jo ollut. Vieläkin vituttaa ne kaikkitietävät palopuheet mitä Ykkönen jankkasi perjantaina. Enpä viitsisi pyyhkiä edes persettäni moisilla neuvoilla, saati puuttua sillä tavalla kenenkään ventovieraan elämään. O..o’

Erityisen loukkaavaksi koen sen miten elämistäni arvostellaan ja sitä koitetaan pilkata, elämäntapaani pilkataan, perhettäni pilkataan, näkemyksiäni pilkataan ja varmaan se akka pilkkaisi minua vielä senkin takia jos saisi tietää, että olen paitsi absolutisti myös pakana. Varmaan kelpaisi metallimusiikkikin pilkanteon välineeksi. <..<’ Koulutustani on myös piilovittuiltu. Seuraavana listalla olisi harrastukset. No, niitä en ole luetellut sen akan kuullen.

Valitettavaa kyllä tunnen itseni vapaaksi näillä eväillä mitkä on annettu, saatu että ansaittu. Minulla on yhä vapaus valita, eikä minua kahlehdi mikään, mutta kun ei ole päämäärää niin on aika paha mennä minnekään. x'D On niin paljon asioita joita tiedän pystyväni tekemään, mutta jostain pitäisi raapaista ensiksi tietoa vaikkapa yrittämisestä, toiseksi pitäisi kääriä jostain rahaa vaikka sen yrityksen perustamiseen. MIkään ei tule käymään helposti. Huolettoman sunnuntailapsen elämä on rankkaa. x'D Ehkä pitäisi laatia lista ammateista ja heittää tikkaa....

Jos minua pitäisi kuvailla jotenkin, tabula rasa, ossuu lähimmäksi.

Moni ihminen hankkii itselleen kaikkea turhaa ja haluaa haalia aina vain enemmän ja enemmän aivan kuin sen kaiken voisi viedä mukanaan hautaan. Valitettavasti ei voi. Enkä minä niitä rikkauksia edes usko koskaan saavani, eivätkä ne takaa ihmisen onnea ja iloa. Ei työpaikkakaan takaa ihmisen menestymistä, eikä se nykypäivänä ole mitään pysyvää. Viime aikoina yritys toisensa perään on laittanut lappua luukulle. Eikä kukaan voi olettaa, että muuttaminen takaisi pysyvän toimeentulomahdollisuuden. Ei se niin mene. Menestystarinoita on niin vähän. Menetystarinoita sen sijaan on paljon, eikä niistä kaikista edes puhuta. En osannut edes aavistaa, että lähimmässä kaupungissa asuu kodittomia. Ihmisiä, jotka ovat menettäneet kaiken, paitsi henkensä. :( Ei se ole oikein, että yksillä on ja toisilla ei ole mitään.

Perjantaihin palatessa... Revitäänpä auki myös väittämä, että jos asuisin kaupungissa, niin säästyisi matkakulut... Matkakulut ovat kyllä pienet verrattuna vuokraan ja muihin asumisesta kertyviin menoihin. Sitä joutuisi velkakierteeseen enemmin kuin huomaisikaan. Että kumpikohan meistä on realistisempi, minä vaiko ykkönen? Paljon melua, vähän järkeä. Hyyyyvin vähän mitään mikä käy järkeen, kun istuu ajattelemaan. Juuri noilla lupauksilla töistä, palveluiden lähelläolosta, lyhyistä matkoista, kämpästä jne jne... Luvataan paljon hyvää, aivan kuin mitään huonoa ei noihin liittyisi.

Vai, että ihmisten ilmoille...

Siitä olen saanut taas tarpeekseni vähäksi aikaa, kiitos vain. =..=’

Uusia temppuja…

PA210112

Eräs opettelee taas vaihteeksi jotain uutta. En aio arvuuttaa, että mikähän puukehikko kuvassa mahtaakaan olla tai, että miksi siinä on loimet ja helmet.

Helmikudontaa.

Harjoituskappale ei ole kovinkaan kummoinen, mutta pääasia onkin, että nyt tiedän miten se toimii. Hämmentävintä, että tekniikka on erilainen kuin normaalisti kudottaessa.

Nyt kun tuotakin on sitten kokeiltu ja käteväksi todettu, niin eiköhän kohta oteta ihan varsinainen työ kontolle. 8’D

tiistai 18. lokakuuta 2011

Keli vaihtui äkkiä…

Katselin hetki sitten ulos ikkunasta ja huomasin jotain vettä vaaleampaa ja rutkasti kepeämpää leijailevan vesisateen mukana.

Jösses, sataa räntää. O..O’

Ensimmäinen räntäsade mikä tarkoittanee sitä, että varsinaiset lumisateet eivät ole kaukana. =..=’

Pöllökoru :3

PA190097

Löytyi jotain todella sievää ja suloista. :3 Olisi ollut hopeisenakin, mutta se ei ollut minkäännäköinen, aika aneeminen suorastaan, kuten eivät pienemmät emalivärjätytkään. D:

Paikallisesta sekatavarakaupasta.

Niin… Pidän pöllöistä…

lauantai 15. lokakuuta 2011

Kauhun luokittelu hämärtyy…

Mitä kaikea voidaankaan nykyisin luokitella kauhuksi… Uusintaversioiden kohtalo. x’D

kauhua

Näitä väärin sijoiteltuja tuotteita näkyy olevan pilvin pimein ulkomaalaisissa verkkokaupoissa. Etsiskelin kauhuleffoja neta:sta ja näkyy olevan tuo uusin Karate Kid aika kovaa kamaa, kun se kerran on pistetty kauhun alle. o..O’

Harvinaisen typerästi…

Kingcomissa ovat taas päivittäneet sivua ja nykyisen leiskan jalokivimittari on harvinaisen typerä. Entisessä oli teksti tossa palkissa luki muistaakseni että sen ja sen veran jalokiviä puuttuu. Mittarissa oli myös määrä tossa mittarin päässä montako on saatu ja mikä on raja palkin päässä oli määrä ja taso näytettiin simppelisti kuvakkeena palkin edessä.

Mitä nämä sitten on menneet päivittämään?

Tämä uusi ilmaisee asian mahdollisimman monimutkaisella ja typerällä tavalla. O..O’ Ei haittaa pelaamista, mutta antaa kyllä ihan hölmöläiskuvan oletetun virallisen sijasta. Ei pahalla, mutta… 

stupid

Kroppasin kingcomista. Omasta profiilista. x’D En kerro millä nimellä. ;)

perjantai 14. lokakuuta 2011

Paskaa perjantaita…

Tämän päivän kulusta saattoi päätellä paljon siitä miten aamulla menee markkinoille paistettujen muikkujen toivossa ja markkinoille tultua ja torialueen läpi käveltyään huomaa ettei muikkukauppiasta vain näy mailla eikä halmeilla. Oli sitten tyytyminen sylttyyn ja piirakoihin. <..<’ Markkinoilta ostin piparminttukarkkikeppejä. 8’3 Oli siellä vaatekauppiasta ja lohikauppiasta, korikauppiasta, kangasautoa ja sun muuta…  Mutta ei paistettuja muikkuja!

Sitä erehtyi miettimään ettei päivä suinkaan voi pahemmaksi tai kurjemmaksi muuttua. No, sehän on harhaluulo. Varsinkin niin kauan kuin joutuu olemaan samassa tilassa Ykkösen kanssa. Yksi syy miksi toivon jo, että viimeinen työpäivä ennen ansaittua lomaa koittaisi on juuri siinä saatanan harpussa! >/

Jos tunnetilasta haluaa enempää tietoa, niin sanottakoon, että jos se olisi mahdollista, se akka olisi lihoina, jauhettuna ja myynnissä torilla 6,66 €/kilo. Siltä siis tuntuu. Ei siltä, että oikeasti tekisin niin. Suomeksi; sen eukon turpa kaipaisi pikaista tukkimista.

No, se oli eilen kuulolla siitä minne saatan seuraavaksi olla matkalla ja alkoi nalkuttamaan, että minun on korkea aika muuttaa kaupunkiin kun matkat on mitä on ja että sosiaalipuolen jostain ja sieltä pitäisi pyytää apua kämpän etsimiseen ja vuokriin ja varmaankin myös perseen pyyhintään. Siinä vaiheessa teki mieli toimia hyvin kypsästi eli tunkea sormet korviin tai käyttää jotain kättä pidempää. Se nalkutus ei vaan jäänyt siihen.

Vitut, se ämmä oikein innostui paasatessaan oman kämpän hankkimisesta ja seuraavaksi se nalkutti asumisjärjestelyistäni. Suorastaan arvosteli niitä. Selväksi tuli että en ole edes ihminen sen akan silmissä koska minulla ei ole omaa asuntoa. En siis ole itsenäinen. Olen siis holhokkina, elättinä ja ties minä syöpäläisenä. Tuli myös täydellinen määritelmä siitä miten määritellään itsenäinen; että maksaa vaikka sähkölaskun tai ostaa jotain omaa. Mitäköhän se oma mahtaa olla hänen kirjoissaan? Varmaankin asunto tai auto. Se akka haukkui myöskin sen, että joku kaunis päivä minulla saattaa olla tämä talo ja tontti missä asun ja päälle mummoni kotitalo. Kiinteistöverot ja muut maksut päälle. Se on kuulemma pelkkää perintöä, jolla ei ole mitään arvoa vaan mikä on pelkkä taakka eikä se kuulemma ole omaa, koska sen eteen ei ole rehkitty, eikä sitä ole ostettu. Mitä helvetin logiikkaa tuo on?!

Vihoiksi pisteli. Suuresti. Suurenevassa määrin.

Millä saatanan oikeudella se saatanan ämmä arvostelee muita ja nalkuttaa siitä mitä ja miten muiden pitäisi elää tai elämässään tehdä?! >/

torstai 13. lokakuuta 2011

Tresorin ja resorin ero? Onko sitä?

Tällä viikolla eniten on kummastuttanut tuotesuunnittelijoiden viimeisin muroviritelmä, joka kulkee nimellä Tresor. O..o' Se on varmaankin johdettu jostain ulkomaalaisesta sanasta ( treasure? ), mutta kannattaisi silti miettiä missä on vika jos tälläkin kuluttajalla ensimmäinen mielleyhtymä, joka pelkästä sanasta tulee on resori.

Resori on se viruva neuloskangas, jota käytetään huppareissa, collegepaidoissa verkkareissa jne jne jne missä nyt helman ja hihojen pitää istua tiukasti kiinni.

Hitto, nyt kun tätä tresor ja resori sanoja pyörittelee niin ei niillä perkkele ole yhtään mitään eroa, sanallisesti siis. Eli voidaan niputtaa huoletta samaan nippuun grilliöljyn ja krilliöljykapseleiden kanssa. x'D

Kumpa joskus tuotekehittelijät ottaisivat huomioon eri maiden kielten hienoudet. x’D

Värjättyjä tipuja?

Missä ovat eläinsuojelijat silloin kun heikäläisiä kaipaa?

Kuva: Ei harmainta aavistusta missä se on otettu, kuka sen on ottanut, mutta sitä ei ainakaan ole shopattu mitenkään. Kuvassa todellakin värjättyjä kananpoikia ja ankanpoikasia. O..O’

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Ahdistelua töissä ja bisnesvierailua

Tänä aamuna töissä sattui hyvin outo juttu, joka pisti siinä tilanteessa miettimään, että tän on pakko olla unta, ei tätä voi oikeesti tapahtua.

Etsiskelin ja kyykin myymälässä etsimässä ommeltavia paikkoja yhtä liivimekkoa varten. -Päädyin lopulta käyttämään yhtä aiemmin löytynyttä kukkaa ja lehtiä, jotka oli otettu talteen jostain neuleesta. No, kyykin etsimässä jotain värikkäämpää. Siinä kuului jonkun porukan kälätystä, josta sai osviittaa että jonkun työntekijän, joko uusien likkojen tai yhden vanhan vanhemmat on paikalla… No ne teki siinä lähtöä.

Äijä vittuili, että mahtuukohan tosta kulkemaan. Siis siitä missä kyykkäilin ja siinä oli ihan riittävästi tilaa immeisten kulkea. <..<’ No, se ämmä tarrasi niskaan kiinni kujertaen ku jollekin tutulle, että voiiiiih miten sun niskalihakset on kireenä.

Meikäläinen on siinä vaiheessa suolapatsaana miettien; mitä vittua? Tapahtuuko tää oikeesti vai näänkö mä unta?! Se akka nujuutti miun niskoja sitten ja se ukko vaan sieso siinä kattelemassa. O..O’

Eihän tommosta normaalisti voi ees sattua kenellekään? O…o’ Miksi minä?! Miksi se olen aina minä joka joudun noihin saakelin outoihin epärealistisiin tiltanteisiin kaikenmaailman hourulasta kotoisin olevien immeisten kanssa?! O..O’

 

Yhdentoista jälkeen lähdettiin käymään muovijuttuja valmistavassa pienyrityksessä, joka vaikka pieni onkin, kyllä tuottaa kaikenlaista ja ympäri Suomen. Enpä ole vielä koskaan ennen istunut semmosen tylsän porukan kanssa joiden ainoa puheenaihe on autot ja kalja. Nuoria pentuja ja hölösuinen ukko, jolla on tarve saada sanottavansa joka hemmetin asiaan oli asiaa tai ei. Ainakin maisemat voittivat matkaseuran ja hyvä niin.

Melkoisen kölökkyymisen päässä se kyllä sijaitsi. Mitenköhän rekoilla pääsee siellä. Ja käyttääköhän ne edes rekkoja kuljettamiseen. Luulisin, että menee semmosilla semi-isoilla pakettiautoilla niitten tavaroitten kuljetus. Ainakin niillä pikkuteillä ja äkkimutkissa. <..<’

Esittelystä ei oikein kuullut mitään juuri koko aikana kiitos kovaäänisten koneiden joiden luona pysähdyttiin aina juuri sopivasti kun esittelijällä oli jotain sanottavaa. Mitään mainoskappaleita ei myöskään saatu mukaan. Ihastuin muovi-puusekoite leikkuulautoihin, niissä oli oikeasti tyyliä. Pakko on väijyskellä, että milloin niitä alkaa tulla kauppoihin ja missä ja millä hinnalla. 8’D

Koukattiin myös tähtitornin kautta. Parasta koko matkassa ja jotain mitä voin sanoa, että pidin siitä. Kipittelin planeettapolun ja tähtitornille asti kauan ennen muita. Vihaan sitä miten autossa istuessa jalat ( perse ja selkä ) puutuu, joten kävely jyrkänloivaa mäkeä ylös ja hilppaaminen näköalatasanteella oli hyvin virkistävää ja todella rentouttavaa koska muut painuivat sisätiloihin. x’’’D Kipittelin sitten kun tarpeekseni sain ( ja alko kylmää ) muiden perään. Mietin kyllä myös, että entäs jos ne päättää lähteä takaisin työpaikalle ja jään sinne ilman kännykkää ja rahaa bussikyytiin… Ja että ne tajuu sitten vasta töissä, että joku puuttuu. x’D

Se olisi kyllä ollut tämän päivän täydellinen huipentuma. <..<’

No, hiippailin sinne rakennukseen sitten. Tähtitornin mäen alla on joku kahvilarakennus, joka on tosi nätti sisältä ja ulkoa. Maanläheinen ja osittain kalliossa. 8’) Siellä olisi todella kiva pitää joskus jotkin juhlat. :3 Puhumattakaan, että mietin miten hienoa olisi asua sellaisessa talossa, joka on osittain kalliossa ja osa seinistä on kalliota ja elävää kiveä. Osassa kivistä muuten vuosi vettä, mutta se on normaalia. Vettä ja kosteutta kun kertyy kiveen ja se liikkuu kiven halkeamissa. 8’D Oikeaa mineraalivettä siis. ;)

Koukattiin sitten myös yhden kylän ylpeyden, sen pahuksen korkean ja kenties kapeimman, sillan kautta. Kirosin taas, että kamera olisi ollut hyvä olla mukana. Kuvattavaa olisi ollut. Paljon. Sillalta näkyi todella upea sateenkaari. Päästä päähän. Kerrankin. 8’D Todella kirkkaat värit myöskin siinä.

Sitten kun olin matkalla kotia päin. Aurinko peilautui helvetillisen sokaisevana märästä tiestä. Koko mäki loisti häikäisevän kirkkaana ja siinä sai vetää jarrut pohjassa, silmät suurinpiirtein kiinni että missä helvetissä se tie on. xP Selvisin hengissä siitä. Ihme kyllä.

torstai 6. lokakuuta 2011

Pieleen meni nekin kaupat

Mä tiesin etten sitä konetta saa. Väijyin sitä koko saatanan aamun ja korotin tarvittaessa ja pidin puoleni ja miten käy? Saatanan hintavarauksen takia tarjoukseni ei joko riittänyt tai sitten se ei miellyttänyt myyjää.

Joku toivoi yhteydenottoa ja mitä löytyy huudosta, sama ompelukone, jossa periaatteessa on jo nimeni päällä, pistettynä uudelleen myyntiin! JUMANKAUTA, ETTÄ VITUTTAAA!!!!

Kaikkein eniten kuitenkin vihaan hintavarauksia. >7 On mahdotonta ostaa mitään tarpeellista noiden takia ja tuo kone jos mikä olisi saatana tullut tarpeeseen. Ehdin jo kuvitella miltä tuntuu ommella paksuja työrytkyjä ilman, että kone hirttää kiinni tai sotkee kankaan syöttäjien väliin. Tai miten supsikkaasti ohuet kankaat eivät takertuisi syöttäjiin ja joutuisi imastuiksi koneen sisuksiin. Ei enää sotkuja. Ei enää lankatukkoja. Ei saksien reikiä hameen helmassa. Tai miltä tuntuisi ommella toivottavasti hiljaisella koneella…

VITTU.

LIIKAA VAADITTU!

Miltään suunnalta ei sitten tullut kunnollista yhteydenottoa. Perkeelen perkele, että vituttaa nuo huutonetin uudet päivitykset. Saatana!

No, ehkä pitäisi välttää tunnekuohussa kirjoittamista, mutta ainakin tilanne tulee selväksi kertalaakista. Jälkiä siivottaneen sitten myöhemmin.

Luultavasti myös tein itsestäni häirikköainesta huudossa. Ensimmäinen kerta, mutta tärkein kauppani koskaan. Paino sanalle tärkein. En ole kisannut mistään niin tosissani, että olisin jopa ottanut itselleni vapaapäivän, että saan istua passissa sen pahuksen koneen takia ihan vain huomatakseni illalla ettei siitä mitään tullutkaan. Pettymys lienee oikea sana. Yhdestään siihen hanakasti kuohahtavaa raivoa ja turhautumista hukkaan heitetystä päivästä ja avot… ruumiita tulee.

En mä siitä koneesta kyllä mitään kahtaasataa pulita. Sillä rahalla saa uuden muovipaskan, jolla ei paljoa mitään tee, kaupasta. :/

Mitäs se seiskan horoskooppi sanoikaan?

Ota onkeen horoskoopista…

Viikon horoskooppi se lupailee todella hyviä mitä rahankäyttöön tulee; Sinua viilataan linssiin ja joudut nielemään rahapettymyksen karvaat kyyneleet. Yritä ottaa opiksesi.

En yleensä horoskooppeihin usko, mutta on viime aikoina ollut noita hankintoja… Lievästi sanottuna huolestuttaa nyt. x’D Todennäköisyys linssiin viilatuksi tulemisene on aina mahdollisuus, kun tekee kauppoja esim. netin kautta. <..<’

Tuli muuten aamulla taisteltua ompelukoneen päältä, enkä tiedä vielä suostuuko myyjä edes sitä myymään sen pahuksen hintavarauksen takia ja aiemmin viikolla tehtyä varsin suuri hankinta. Jälkimmäinen ei edes liity mihinkään sangen hyödylliseen, mutta sitä on odotettu ja mietitty jo useamman vuoden ajan.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Maanantain kolotuksia sekä järjen ja koordinaation puutetta

Pahaa huomenta. Aamun kommellukset ovat alkaneet sillä, että etsiskelin itselleni kuppia mistä juoda, vaikka kuppi josta aioin juoda oli samana aikaan mikrossa lämpiämässä sisältäen vettä ja eiliset teepussit. Itseasiassa on se eilinen mukikin… 

Aamurutiinit ovat muuttuneet siihen, että normaalin maitolasillisen tilalla on kupillinen kuumaa teetä. Teevedessä puolestaan lilluu eilisiltaiset teepussit vihreää teetä ja lyhyessä ajassa suosikiksi noussutta piparmittuteetä. Ette arvaa miten alkoi kylmällä puistatella ja ihon lämpö käsissä ja otsalla putosi viileäksi. Alilämpöä?

Nyt vain kädet ovat viileät, mutta normaali(?) lämpö palannut otsalle. Olkavarret ovat edelleen kipeät. Joku ei sitten malttanut pöyhiä tyynyjään tarpeeksi, saati korjata vinksahtanutta tyynyä kondikseen. D:

Hmm… Miksei lauantaimakkarassa tai juustossa ole koskaan mitään makua, vaan maku pitää loihtia vaikkapa mätitahnatuorejuustolla ja tomaatilla?

Pahus. Koordinaatiokaan ei ole paras mahdollinen tänä aamuna. Koitin laittaa voileipää tasapainoilemaan kuivapakastekahvipurkin päälle, jotta pöydälle tulee vähän tilaa, mutta eikös se alas tullut. Tomaattiviipale mätkähti läppäriin. D:

Tee on onneksi hyvää.