Quiche Lorraine

Peto käskytti kokeilemaan koska näki ruokaliitteessä mielenkiintoisen ohjeen ja aika hyvä, että tätä tuli tehtyä iltaruuaksi.

Eikä ollut edes vaikea.

Home made sushi

Oli niin pakko tehdä ja olin suunnitellut kokeilevani sushin tekoa jo useamman kuukauden ajan ja nyt... NYT! Nyt se on tapahtunut. Osasin! Tosin, kylmäsavulohi ( oli vain sitä ) antoi aika tunkkaisen makuvivahteen tähän elämykseen, mutta ei se mitään, ensi kerralla käytän tavallista suolalohta! 8) Muinä täytteinä; paprikaa, kurkkua ja porkkanaa. Osan susheista käärin makisushina norin ( merilevää )sisään. :3 Täytettä jäi vähän ylikin, joten tarjosin sitä lisukkeena sellaisenaan. x)

Tässä tuolilla ( erittäin hygieenisesti ) kun evakuoin sushit etteivät joudu vieraan suuhun. Tosin, sen verran hermoheikko se äijä, että olisi varmaan lähtenyt kuin kuppa Töölöstä jos olisin tarjonnutkin. 8’D Kuvassa on myös veitsi ja bambumatto...

Miulla oli nimittäin bambukäärön sisällä vielä yksi makisushirulla odottamassa leikkaamista. 83 Leikkasin sen sitten kaikessa rauhassa ja herkuteltiin Pedon kanssa sushilla.

Mitä taas tulee siihen arvaukseen, että olisin saanut vieraan kaikkoamaan. Siihen pätee se seikkaa, että osa suomalaisista edelleenkin mieltää sushin raa’aksi kalaksi jostain kumman syystä.

Oli viime kesällä kamalaa kuunnella joitten kynnellä tapettavien pissisten hyivittuoikeestisus-hia Jotainvitunraakaakalaaensyö! kitinää. Koko 35 kilsaa kaupungista kotikylänikeskustaan. Siinä on omat huonot puolensa ettei ole mp3-soitinta tai sellaista puhelinta et siihen sais kuulokkeet ja vois soittaa jotain kivaa musaa... kuten Ruoskan Rabies levyä...

Ikävämpää, että vieraille eksyi eräs sukulainen, jolla ei ole sellaiset hyvät tavat hallussa kuin, että jos ollaan tulossa kylään... eiköhän kannattaisi soittaa hyvissä ajoin ennen kuin ollaan kylään änkeytymässä, että onko talon väki kotosalla. Tämä lahjakkuuss hohaili sitten vasta soitella kun oli jo kerran tapautunut, eikä ketään ollut kotosalla, että missäs kaikki on. Että ei näin! Ei todellakaan näin!

PS. Varmaa on, että sushia teen uudelleenkin. Wasabin ja inkiväärisäilykkeen kera ensi kerralla. Tarvikkeet herkkuun löytyivät lähikaupoista. 83

Wunttoset–osa 2

Eli wontoneita pitkästä aikaa…... tosin, mahtaisiko nyyteistä tulla läpikuultavampia jos käytössä olisi riisijauhoa?

Mutta hyvää tuli silti.  x)

Täytteenä jauhelihaa, kiinankaalia ja mausteita. Keitämällä valmistettuja nyyttejä.

Uuniomenoita

En muistakkaan millon oltaisiin, tai millon viimeksi olisin tehnyt uuniomenoita... Luulisin, että silloin kun mummo vielä eli ja voi hyvin ja meikäläinen oli esiteini.

Behemoth oli saanu joltain kassillisen jotain kirpeää suomalaislajiketta. Vaaleita ja vain vähän punertavia.

Kattelin tossa noita reseptejä selvittääkseni että meneekö oma logiikka miten pahasti mettään... Järki sytytti sen verran, että pese omenat. Etti omenapora ja koperra siemenkara ulos lievää väkivaltaa käyttäen muutaman kirosanan kera. –Omenaporasta muuten jäi kahva käteen ja terä kiinni omenaan parikin kertaa...

Seuraava oivallus oli, että varmaan tarvii tiputtaa sokeria reikiin, niin muistan ainakin et mummo tapas tehdä. Sitä en muista että laittoko mummi sitten mitään muuta? Kanelia. Ehkä. Kanelisokeria? Tjaa... jos vaan ois, mut eipä taida olla. Mummo myös paistoi uuniomenat aina puu-uunissa. 83

Miun on tyytyminen sähköhellaan kun ei olla tuota puu-uunia kesäsin paljoa tarvinnu lämmitellä.

Vaistolla uuni pariinsataan ja aika alas se ritilä ja sit vuoka siihen. En oikeasti tajua sitä, että eikö nykyihmiset jos ne paistaa esimerkiksi leipää... eikö ne osaa käyttää peltiä paistamiseen? O.o

Ohjeissa kummastuttavinta on ollu ensinnäkin omenoiden pilkkominen. Eihän niitä tartte pilkkoa! Eikä niihin myöskään kuulu rasva, sen enempää kuin kaurahiutaleetkaan. Jos tollasia laittaa niin silloin ruoka on jo jonkunasteinen paistos ja aika likellä piirakkaa... Ja silloin on jo aivan sama tehdä omenapiirakkaa. =..0’

Vaniljakastike tai vaniljajäätelö, huomaa aito vaniljajäätelö, sen sijaan kuuluvat. Siirapinkin voin vielä hyväksyä.

Riivattu radio ja muita sotkuja

Tänään on taas menny ihan hyvin; radio sekos taas aamulla. Ei sentään tällä kertaa eksyny mitään saksankielistä puheradioo soittamaan, oli vaan kosketushäiriöinen ja herjas joka ainoaa CD:tä, jota olisin halunnu kuunnella tänään.

Olin saanu sähköpostiin viestiä paria kurssia koskien ja kuinka ollakaan molemmat sellasia ettei ole mitään hyötyä. Joku ylipirteä optimisti voi nyt ajatella, että onpas siinä taas yks helvetin negatiivinen immeinen ettei voi edes mennä kokeilemaan. No en mene. Toinen on käyty ja toiseen kunto jo kohoaa siinä että yritän päästä sinne.

Kun tein ruokaa, pippurimylly; sellainen muovinen ja uudelleentäytettävä, sanoi työsopimuksensa irti kesken jauhelihakastikkeen maustamisen. Onneksi oli käsillä puinen työnnörinmallinen ja perinteinen ja pronssinen kapistus.

Näinkin voi näköjään käydä… ^^’

Kauppa ja laskutusfirma jonka kanssa olen otaltanu nyt viime ajat kun omat ja perheenjäsenen tiedot meni kummasti ristiin kaupassa B, vaikka kauppa tehtiin kaupassa A... eivät sitten ole vastanneet tähän ongelmaan, että miten... tai miksi. Varmaan vain yksittäistapaus, joka lakaistaan maton alle ja vaietaan...

Nyt illalla sitten selvisi että olin viime yönä onnistunu tekemään tuhoja juurikin siihen renderiin ( eli 3D tulostettuna 2D kuvaksi ) josta pidin tarkkaa huolta, että en vaan mene pilaamaan sitä. –Huomaa mennyt aikamuoto. Ei se nyt kai ihan pilalla ole,  mitä nyt teleportteiksi aiottuja efektejä on väärässä kohtaa kuvaa.

Dynamittipullat

Falafel-pullia... Porukat on ristiny ne dynamiittipulliksi sen ensimmäisen satsin muka-mausteisuuden mukaan.

Kikherneitä, kananmuna ja korppujauhoja, sekä mausteet. Tällä kertaa keitin tämän satsin rypsiöljyssä ja hyvää tuli näistäkin. :3 Oon kokannu näitä kolme kertaa ja kaks viimesintä ulkomuistista, että niin helppo ja helposti valmistettava ruoka. 83

Lasagnestani aina eineksien kautta kouluruokaan

Kuten mainittin tossa edellisessä niin tänään oli ruokana lasagnea. Levyjä oli onneksi vielä ja vielä niitä jäi. Olen varmaan useasti jo tolkuttanut, että teen lasagneni käyttäen purkkikastikkeita.

Olen kerran maistanut lasagnea jossa oli kotitekoista valkokastiketta ja se oli järkyttävän kokkareista. En tiedä osaisinko itse tehdä parempaa. Luultavasti saisin poltettua sen pohjaan, sillä en osaa tehdä pelkkää kastiketta. Osaan kyllä suurustaa kastikkeen ruokaan, jos siinä on ensin jotain sattumia; lihaa, pullia ym. Silloin se onnistuu, mutta pelkästään jauhoista ja vedestä... Arvaatteko montako sellaista koetta olen saanut kaataa suoraan biojäteastiaan? Niinpä käytän valmista valkokastiketta, sisälsipä se sitten mitä hyvänsä muuminmaitoa ja pastakastiketta. -Jälkimmäisestä puuttuu suola.

Kauhistelen silti sitä, että amerikkalainen ja brittien uusavuton tietämättömyys ruokaa ja ruuanlaittoa kohtaan on rantautumassa Suomeenkin. Kotitalous olisi sellainen oppiaine, josta jokaiselle koululaiselle olisi hyötyä koko elämänsä ajan. Välttämättömyys.

Ihminen voi toki elää valmiseineksillä, mutta... ei se voi pitemmän päälle terveellistä olla. Puhumattakaan mitä ihmisen makuaistille ja ruokatottumuksille voi tapahtua. Sattuiko kukaan katsomaan sitä kamalaa ohjelmaa jossa joku brittimies ei muuta syönyt kuin makaroonia tomaattikeitossa ja kaikki normaalit ruoka-aineet ja ruuat oli hyi yääk, kuvottavaa-osastoa? Mutta voisi eineksiä nauttivan joskus kyllästyvän siihen valmiiseen ja mauttomaan ja kaipaavan jotain erilaista... jotain minkä olisi itse tehnyt.

Se yksi Jamie Oliverin ohjelma, se jossa esitellään britannian kouluruuan ala-arvoisuutta. Vaikka arvatenkin suomalaismuksut olisivat haltioissaan siitä, että lautaselle mätettäisiin hampurilaisia ja ranskalaisia päivittäin. Lapsilla oli eväinä pelkkää karkkia. O..O

Ei sellaisen kuulu olla kouluruokaa. Sellaisen pitäisi olla joku viikonloppuherkku tai no... mitä tahansa mitä ei syödä päivittäin. Se on kohtalainen eväs silloin jos ei ole mitään muuta ehtinyt syödä. Kiireisen lounaana, hiukopalana menisi kyllä. Kohtuudella tietenkin.

Omassa muistissa on kouluruuan sattumat. Se että ruokaa valmistetaan suuret määrät suurissa astioissa. Ne kumiperunat! Ruoka, josta oli tapettu kaikki maku niin ettei se edes haissut ruualta. Ehkä jos ruuassa olisi makua, näköä ja se näyttäisi ruualta. Keittohan nyt on aina keitto, mutta muu teollinen laitosmainen keittämistapa jos sen saisi pois. Ehkä jos oppilaat itse tekisivät päivän ruuat?

VIhasin aina sitä, että piti syödä omalla pulpetilla ja olla ne ruokaliinat. Sitä että piti siirtyä suureen halliin syömään lauman jatkona. Se mekaaninen jonotus. Se mekaaninen ruuan kauhonta, ei edes se että sai ottaa itse. Ja ne rajoitukset paljonko on laskettu kalapuikkoja, pihvejä ynnä muuta per ruokailija. Tyhjiä katseita kaikkialla. Ammattikoulussa jätin sitten syömättä parina viime vuonna kun ei huvittanut mennä jonottamaan. x’D

Falafelejä 8’3

Ensimmäiset falafel-pullukat, jotka olen omin pikku lapiokourin tehtyny ja myös ensimmäiset joita olen koskaan maistanut. 8’3

Katsoin viime viikolla yhtä ruokaohjelmaa, jossa setä pyöräytti pullukat linsseistä, chilistä, valkosipulista ja kananmunasta ja ohjeisti käyttämään korppujauhoja. Se näytti niin helpolta ja aika herkulta, että arvelin kokeilla. :3

Tutkin yhtä etnistä ruokakirjaa, jossa on ruokia ympäri maailman ja siellä tuli versio vastaan kikherneillä. Kauppareissulla muistin sitten ostaa niitä enkä edes muistanut koko linssejä. –Ja sain sitten kuulla vittuilua siitä, että eikös mun pitäny linssejä ostaa eikä noita. Ohjeen uudelleenlukeminen oli siis melkoinen helpotus, että on ainakin käsillä olevan ohjeen mukaiset aineet... suurinpiirtein. x’D

Mausteliemeen pistin kasvisliemikuution, tilkan soijaa ja tomyamia. Mausteista tuli. Maku on aromikas ja mausteinen, kun olet pullukan syönyt… sitten leimahtaa mausteet vielä kerran jälkimauksi. Törkeän hyvää ja helppo tehdä. Meniköhän kaikkineen jotain puoli tuntia?

Taatusti teen toistekin. 8’3

PS. Uusi sauvasekoitin, jossa olisi kunnon terät, olisi poikaa. Entinen hyytyi. x’D

PSS. On outoa ettei ruuassa ole lainkaan lihaa.

Kylmäsavustettua heppaa

Eihän sitä pitäisi iltapalaa syödä jos terveysintoilijoita uskoo, vaan kun kaikki on pelkkää suosittelua ja terveellisen nimellä kusetetaan kuluttajaa muutenkin, niin mitäpä pirun väliä?

Iltapalaksi siis voileipää, jossa on katkaraputuorejuustoa ja kylmäsavustettua hevosenlihaa. Suolaista on, mutta hyvää. Eikä ole rasvaa lainkaan.

Sanoisin, että jos terveysintoilijat haluaa pitää punaisen puoliraa’an lihan menussaan; syökää hevosta.

Muuten, mitenkähän epäterveellistä se oikeasti on, että liha jätetään keskeltä punaiseksi ja selvästi raa’aksi, kumimaiseksi ja sitkeäksi?

Ihmeiden aika ei ole ohi…

Milkan suklaata saa kaupasta... En muista milloin olisi ollut täälläpäin. Muistan, että lapsena oli pikkuruinen suklaapala Lauantaikarkkipussissa.

Suklaaeuforiassa kirjottelin sit CoffinDiaryynkin... eikä kaduta!

Juu, tykkään suklaasta. :¨3

En väitä, että olisin kuin Karvinen lasagnella suklaalelyn nähdessäni, eikä se myöskää katoa yhtä mystisesti. Sanotaanko että olen pikemminkin lähellä Klonkkua, jos joku erehtyy tarjoamaan miulle suklaata tai jos ostan suklaalevyn.

Jotain uutta...

Kuppinuudelit on näköjään löytäneet tiensä Suomeenkin. Täällä jumalan selän takana debyytin on tehnyt Mama. Totta kai ostin, ihan uteliaisuuttani. –Ja siksi että kuppi maksoi euron. ( Kauppa nylki yhden sentin omiin taskuihinsa... )

Ohjeet ovat simppelit. Lisätään maustepussin sisältö nuudeleihin. Keitetään vettä ja kaadetaan se kuppiin. Annetaan muhia 3 minuuttia…

Lopputuloksena on nuudelikeittoa, jossa on pieniä vihannespaloja ja jotain joka on ehkä lihaa tai soijavalmistetta. Maku  on hyvä, mutta chili jää ikävästi polttelemaan kielellä.

Saman valmistajan nuudelipaketeissa chili on ( onneksi )pakattu erikseen maustepussin viereen.

Nuudeleita ja lihaa

Nuudeleita ja lihakastike. Jos olisi ollut kasviksia, olisin käyttänyt. Kastikkeeseen tuli tällä kertaa possua ( vaalea liha ) ja sorsaa ( tai kyyhkyn ).

Lihat silputaan pieniksi ja ruskistetaan ja kypsytetään pannulla. Lisätään soijaa. Itse hölvään soijaa reilusti. Lisätään muita mausteita kuten suolaa ja pippuria. Levy on syytä laittaa neloselle haudutus/kypsytyksen ajaksi. En katsonut miten kauan meni, että liha on kypsynyt täysin. Maistelin jossain välissä ja mureaa oli. 8) Käytin myös ruokakermaa viimeistelemään soosipuolen. –Se myös tasoittaa jos huolettaa, että mausteita on tullut laitettua liikaa.

Keitetään nuudelit. Mielellään samaan aikaan kun lihaa kypsytetään.

Helppoa kuin heinänteko. –Vaikka heinänteko ei ole niin yksinkertaista homma kuin luullaan...

Karjalanpiirakoissa on eroa

Siäliksi käypi jos tämmösiä rönttösiä pitää karjalanpiirakoiksi kutsua. =..=’ Nuo on kaupan eineksiä. Helkutin pieniä ja oudon makusia. Perunaversiot hajos lautasille. O..o’

Verenhimoisen vampyyrinmetsästäjän päivällinen…

Tiedetään. Näyttää siltä kuin olisi pistetty vampyyria puuseipäällä ja se olisi sitten sulahtanut jättäen jälkeensä kyseenalaisen sotkun. Tosiasiassa tässä on punajuurilaatokkoa ála Peto, kun se halusi kokeilla lehden reseptiä omaan tyyliinsä vaikkei se voi punajuurta paljoa edes sietää. O…o’

Aineksina punajuurta, kesäkurpitsaa, jauhelihaa ja raejuustoa. Sekä mausteita. Yksinkertainen tehdä ja tunnissa valmista. Ruskistetaan lihat, lisätään mausteet. Raastetaan kesäkurpitsa ja punajuuri. Laitetaan vuokaan ja lisätään raejuusto. Sotketaan ja annetaan olla uunissa tunti.

Ulkonäkö ei ehkä ole tämän ruuan parasta antia, mutta maistui todella hyvälle. Behemothin ilme oli näkemisen arvoinen kun se nosti kannen lasipadan päältä ja sitä(kin) tervehti punertava näky. x’’D

Olin muuten ainoa, jolle todellakin maistui. Santsasin kahdesti ja riitti vielä seuraavaksikin aamuksi. 8’D

Ihan vain uteliaisuudesta…

Rupesin miettimään, että kun berliinin munkit yleensä täytetään hillolla ja kreemillä niin miksei niitä ruskealla kuorrutteella olevia munkkeja täytetä yhtään millään? Vaikka suklaa kreemillä tai vaninjakreemillä tai ylipäänsä jollain! Munkki ei ole munkki ellei siinä ole jotain täytettä!

Salainen ainesosa….

Jännän äärellä tänä aamuna… Salaattikastikkeiden sisällön ja niiden sisältämän rasvan kanssa. Näkyvät sisältävän rypsiöljyä, joka on kasvisrasva, joka luokitellaan hyväksi rasvaksi.

Parhaillaan tuijottelen kevyt salaattikastikepulloa, jonka takana lukee iloisesti; vähemmän rasvaa. O..o’

Aika naurettavalta kuulostaa, jos tuote kerran sisältää pelkkää kasvisrasvaa, eikö totta?

Enemminkin voisi vaikka aloittaa karsimalla tuoteselosteessa lukevista ainesosista sokeria ja tätä glugoosi-fruktoosisiirappia pois?

Hapanimelää wokkiruokaa :3

1 iso wokillinen eli kaikilel riittää ja pakasta mitä jää yli jos ei haluta syödä seuraavana päivänä samaa...

1 rasia ( 300-400 g ) lihasuikaleita ( nautaa, kanaa, possua, hirveä... )
1 purkki Uncle Ben’s Sweet’n’Sour with extra pinaple
1 purkki pirkan pavunituja
1 tölkki banbunversoja
1 tölkki minimaissia
1 pussi finduxin wokkivihanneksia
loraus soijakastiketta
suolaa
grillimaustetta
pippurisekoitus
sipulijauhetta
kasvisliemikuutio
puolikas lihaliemikuutio

Valmistelut: huuhdo ja valuta tölkkien sisällöt. -Samalla voit laittaa pannun levylle lämpenemään.

Ruuanlaitto: Aloita ruskistamalla ja kypsyttämällä lihasuikaleet ruokaöljyssä wokki-pannulla. Älä polta, vaan jaksa kääntää ja pyöritellä semmoiset kymmenen minuuttia tai enemmän. Viitosteho on hyvä. Tämän jälkeen voit maustaa lihan suolalla, pippurilla, sipulijauheella, lisää liemikuutiot antamaan makua. ( Käytä omia maustesuosikkeja. )

Lisää pavunidut, bambunversot, maissi, Uncle Ben’s purkin sisältö ja vihannekset. Sekoita lihojen joukkoon. Hauduttele ja sekoittele.
Muista tarkistaa maku aina vähitellen.
Tarjoa riisin, nuudelien, makaronin tai keitettyjen perunoiden kanssa.

Miksi noin jumalattomasti tölkkiruokaa joukkoon? Siksi koska halusin. Puhumattakaan, että halusin kokeilla toteuttaa ihanaa sweetsour kana-aterian liharuokaa aineksista. -Siihen olisi riittänyt tuo Uncle Ben’s kastikepurkki jossa on ananastakin, mutta halusin siihen runsaasti vihanneksia. -Joten lisäsin myös sen wokkivihannessekoituksen. -Sen jossa on porkkasuiluja, papunversoja, mustaa sientä ( black fungus ), bambunversoja ja maissia....

Sori ettei tullut otettua kuvaa. Tein tätä vuosi sitten. D:

---

Hyvää tuli.

Makutestejä

Tänä aamuna oli pakko kokeilla kirsikkakolaa... Kaveri oli puhunut siitä jo viikko takaperin, että sitäkin saa Suomesta peräti ja ihan lähikaupasta. Tämäkin lähti puheeksi, kun eräässä leffakaupasta alkoi saada tuontiherkkuja. ( Ainakin mainostavat herkkuina... ) Arvelin, että maistanpas, jos sattuu pullo silmiin.

Meni sitten reilut kaksi viikkoa siihen että sain hommattua sen pullon. Tänään ostin kyllä ihan sattumalta kokeeksi, että maistetaans nyt sitten...

Dewwiä olen välistä ostanut silloin tällöin kun kivennäisvesi ei ole miellyttänyt kotimatkalle... ( Siitäkin on tullut joku laimeampi mukamas kevyt-versio kauppaan, jota myydään pikku pulloissa... Entistä ehtaa tavaraa ei siis enää saa pikkupulloissa... Ei ainakaan toisesta kaupasta. Toisesta ehka vielä voisi saadakin... ) Eikä energiajuomat liioin, mutta muuten en ole limppareihin törsännyt tänä vuonna ollenkaan. -On ollut se salainen ase kotona. 8D

No niin siis... tämä kirsikkakola... Sen toisen ison firmalla oli muistaakseni enemmän kirsikalle maistuva juoma jo vuonna nollajotain jouluteemaversiona. Se oli hyvää ja sitäkin muistelen saaneeni kaksi pulloa ja vain sen kaksi pulloa.

Tämä mitä parhaillaan lipitän... No, pieni pettymys tämä on. Liian makea, kirsikan maku ei erotu kolan mausta... Onko tässä varmasti kirsikkaa mukana? O...O' Siinä toisessa muistelen olleen enemmän kirsikan makua ( aromeita tietysti ) kuin varsinaista kolamakua. Jälkimaku jää saippuaiseksi... Haiskahtaa oudolle ja teolliselle. :(

Mutta ei tää mikään iso pettymys ole...

On joskus tullut juotua pullollinen erään uuden kotimaisen firman kokisversiota, joka saattaa parhaiten kelvata lattian pesemiseen kuin juotavaksi. Rehellisesti sanottuna; tiskivedelle se maistui, vaikken ole koskaan tiskivettä juonut. Siinä etiketissä oli palleroita ja muuta ja kyllä sen viimeistään mausta tunnistaa mitä se on. Sitä ei tullut testattua miten hyvin se pärjää puhdistusaineena, koska sen maku ja haju oli siihen omiaan.

Lordin Vanilja-kolaa on ikävä. Se oli kylmänä todella hyvää. <3

Mutta mikä on parasta? Light-Cokis oli hyvää ennen kuin sen lisäaineet ja makeutusaineet menivät uusiksi. =..=' Dewwi oli hyvää ennen kuin siitä tuli vesitetty light-versio... Pommac on aina hyvää ja sopivan hapanta.

Parhainta tänä vuonna on kuitenkin ollut keinotekoinen sokeriton mehutiiviste, jonka maun pitäisi olla metsämarja... Tosiasia on ettei se varmaan ole oikeita marjoja nähnytkään, mutta on hyvää hiilihapotetun veden kanssa.

-------
Vannonen silti mineraalivesien nimeen. <3