perjantai 31. joulukuuta 2010

Kaikkea sitä taas saakin lukea...

Luin hetki sitten ahdistavan kolumnin hesarin teemanumerosta. Kaikkea sitä lehteen painetaankin! Jossain toisessa ajassa, olisi saatettu moinen henkilö saada kengänkuvan persiiseensä moista paskaa kirjoitettuaan, sekä sakkoa kansan kiihottamisesta väkivaltaan. Selvää provosointia!!!

Kolumnin kirjoittanut nainen haukkuu avoimesti eri rotuisia kansalaisia, uskontoja ja perinteitä. Minusta se kolumnissa oli turhan paljon rasistisiksi tulkittavia ilmaisuja. Lopun summa sumarum oli, että koska kalliista isänmaastamme muka puuttuu yhtänäisyys, se on syypää avioeroihin, homoliittoihin ja ties mihin. Sitä ennen haeskeltiin Oikeaa Perinnejoulua ja vaadittiin sellaisen järjestämiseen vaikka pakottamalla, jos ei muutoin.

On jokaisen ihmisen perusoikeus ja ihmisoikeus viettää sellaista joulua kuin he ovat oppineet viettämään. Mielestäni on turhaa sotkea kouluja tähän, nekin tekevät tavallaan. Ala-asteella oli kaikki joulujuhlat sun muut, että mitä valittamista niissä on? Oli myös joulupöpöröt.
Siitäkin, kuulkaas, voidaan olla hyvin montaa eri mieltä minkälainen on se Oikea Perinnejoulu ja mitä siihen kuuluu. Kolumnin kirjoittaja on myös selvästi sen luokan ihminen, joka piittaamatta kulttuureiden tavoista tuntuisi olevan valmis pakkosyöttämään muslimeille sianlihaa, koska hänestä vain tuntuu siltä että muutoin ei ole Perinnejoulua.

Minua alkoi ahdistaa mielikuva, joka sen naisen kirjoituksesta alkoi hahmottua. Fasistinen pyhäpäivä, jossa joku viranomainen valvoo miten perhe tanssii kuusen ympärillä, jotain joululaulua laulaen, jota kukaan ei haluaisi laulaa, mutta on pakko. Ehkä viranomaisilla olisi jotkut piiskat, joilla piiskata jos ei laulu kuulu. Sitten siirryttäisiin juhlapöytään, jossa jokaiselle työnnetään suppilot alas kurkusta ja mätetään mättämällä perinneruokia ja sitten taas lauletaan. Voin nähdä kyyneleet lasten kasvoilla. Ja aikuistenkin. Sitäkö tässä halutaan? Sätkynukkeihmisiä?! Lahjoja ei tietenkään annettaisi. Korkeintaan nappi otsaan, jos meno ei olisi tarpeeksi riehakasta ja direktiivejä täyttävää.

Minun perinnejouluni on olla yhdessä perheeni kanssa. Meillä ei lauleskella. -Varmaan siksi, ettei kukaan osaa laulaa. x’D Jouluna tarjotaan laatikkoruokia ja on kinkku. Kuusikin on. Lahjoja myös. Mutta joulun tunnelma ei tule niistä tai perinteistä tai rituaaleista. Se tulee ihmisestä itsestään, eikä sitä voi opettaa tai pakottaa. Sitä joko on tai ei ole.

Vai halutaanko kenties sellainen “perinnejoulu”, jossa vanhemmat ryyppäävät itsensä likimain hengiltä, hakkavat lapsensa ja toisensa? Epäilemättä näin on taas käynyt monessa kodissa. Puutuuko kukaan sellaiseen perinnejouluun? Ei puutu.

Sen sijaan kirjoitetaan rasistisia kolumneja siitä miten joissain kouluissa ei pidetä joulujuhlaa, tai käydä joulukirkoissa. Ehkei kaikissa kouluissa ole edes varaa järjestää joulujuhlia, onko kukaan miettinyt sitä? Tai syytä siihen miksei kouluilla ole varaa muuhun kuin kaikkein välttämättömimpään? Miettikääpä sitäkin? Samoin voitte miettiä sitäkin mitä on kiittäminen siitä jos perheellä ei ole varaa edes joulukinkkuun.

Mutta sitten on vielä eräs asia. Jeesus ei edes syntynyt jouluaattona. Tässä virhekäsityksessä on eletty vuosituhansia ja tätä virhetietoa on opetettu lapsille koulussa iät ja ajat. Roomalaiskatolinen kirkko määräsi jouluaaton Jeesuksen syntymäpäiväksi, jotta pakanoiden käännyttäminen kristinuskoon sujuisi joutuisammin. Historia on sitten mukavaa luettavaa...  Kun ottaa huomioon, että senkin naikkosen maailmankuva on selvästi rajoittunut, samoin kuin onneton historian tuntemus...
Kannatan uskontotietoa, joka kattaisi kaikki maailman uskonnot rotuun ja oppiin katsomatta. Miksi? Koska se olisi reilua ja oikein. Ei ole yhtä ainoaa tapaa uskoa, kuten ei ole yhtä ainoaa tapaa tehdä niin monta muutakaan juttua...

Perustelu sille, ettei kansamme ole yhtenäinen ja että siitä ovat seurauksena avioerot ja muut asiat, on naurettava. Se tuntuu niin käsittämättömälle vedota perustelu johonkin tuon kaltaiseen. Yhtä lailla voin sanoa, että kiitos rasismin ja syrjinnän, kansakuntamme ei voi koskaan olla yhtenäinen. Ehkä tarvittaisiin toinen sota, jotta sellaiset pikku asiat kuin rasismi voitaisiin potkaista syrjään.

Suomalainen kansa on itsepäistä, ääripään itsenäistä... Sitä kuvitellaan olevansa jotain, koska isovanhemmat taistelivat maamme itsenäisyyden ja kuviteltiin sen riittävän. Ei se riitä, että isovanhemmat uhrasivat henkensä. Eikö meidän pitäisi pyrkiä rakentamaan maatamme suuntaan, jolle he kivesivät tien omalla verellään?

Saimme maamme, jotta kukaan ei pakottaisi meitä sorron alle, eikä kukaan koskaan sortaisi meidän pientä maatamme. Varsinkaan sellaiset henkilöt joiden mielestä sorto pitäisi palauttaa maahamme. Kas kun ei noitavainotkin ja tehdä rasismista laillista.
Kansamme suostuu mieluummin liekaan laitettavaksi ja vedätettäväksi. Uskomaan sinisilmäisinä kaiken mitä heille kerrotaan. Se on niin hyvä odottaa valmista ja suoltaa järjettömiä mielipiteitään jotka vielä julkaistaan lehdessäkin. Ettäs häpeä! Selkääsi sietäisit saada kuten ennen vanhaan!

Ainoa asia, jossa olen samaa mieltä on kaiken kaupallistaminen. Tosin tämä henkilö kirjoituksineen on malliesimerkki, että jopa provosoivasta ja rasistisesta tekstistä saatetaan maksaa. O..o'

---

Risuja joululahjaksi moiselle!

tiistai 28. joulukuuta 2010

Leffamokailun paluu

Sekoilu erään verkkokaupan kanssa jatkuu. Kuluttajan ei pitäisi koskaan uskoa siihen, että juttu on sillä selvä, että kauan kaivattu leffa vihdoin lähetään kuluttajalle, hyvityslupauksen kanssa. Ei näillä firmoilla varmaan ole aikomustakaan pitää lupauksiaan.

Arvatkaa ketä muistetiin muistutuslaskulla, joka on peräisin firman itsensä töppäilyistä. Eikä ole ensimmäinen kerta kun näin käy. Eri firma, mutta toimintatapa aivan sama. Tämä on siitä yhdestä leffasta, jonka tilalla laitettiin aluksi eri leffa, jolla oli samanniminen alku. Silloiset ohjeet olivat, että voin miinustaa laskusta leffan hinnan, laittavat sen leffan ja uuden laskun. Helppoa, eikö vain?

Nooh... Seuraavan kerran tulikin se PC-peli, Counter Striken uusin ja sen mukana lasku leffasta, jota olin alunperinkin tilaamassa. Tuote väärä, mutta lasku sentään oikein. Ei sellaiseen hutilointiin voi kuitenkaan olla tyytyväinen. Silloin myös soitin sinne ja annoin ihan aiheellisen valituksen. Sieltä sanottiin, että voin hävittää sen laskun ja nollataan ja hyvitetään.

Niinköhän? <..<’

Hyvä sitten näin vuoden lopussa periä takaisin se hyvitys takaisin korkojen kanssa. Hienoa liiketoimintaa. ( sarkasmia ) Tällä ikäänkuin rangaistaan kuluttajaa siitä, että hän valittaa palvelun virheistä.

---

Harmi, että sattuu olemaan alansa edullisin verkkauppa, muussa tapauksessa pistäisin oitis boikottiin...

Kadonnut joulumieli

Joulukin tuli ja joulu myöskin meni. Kinkkua paistettiin, eikä siitä tullut rusinaa. Tupaa koristeltiin, paikkoja siivottiin. Siivosin kämppääni ja vaihdoin matotkin. Joulumieltä ei vain ollut tänä vuonna. Oli sen verran, että osasin iloita kuusesta ja lahjoista. Kiusasin ystäviäni joulutervehdystekstareilla. Niin ja sain ainakin kaksi kolmesta aiotusta joulutervehdyksestä tehtyä. Yksi tervehdyksistä on jokajouluinen, jo perinteeksi muodostunut talvinen valokuva, sekä siihen yhdistyvä miete. Tämän vuotinen oli kirkkaampi kuin yksikään, sini valkoinen ja aiheella on niin kylmä, että jäädymme. x'3 Se oli sitten huumoria. Joulumieltä saattoi myös olla, kun päätettiin erään kaverin kanssa vaihtaa lahjoja.

Mutta joulumielestä. Minusta se on eräänlaista hartautta, jolloin mikää, ei edes kiroileva kanssa ihminen, sitä tunnelmaa pysty viemään pois. Taikka tieto siitä, mitä lahjapaketeissa on. Tänä jouluna se tunnelma puuttui lähes kokonaan. Se oli pelkkä häilyväinen varjo entisestä.

Eikä telkasta tullut edes kunnollista jouluohjelmaakaan. Ellei Toljanteria ja Lumiukkoa lasketa. Valtaosa olikin sitten uusintojen uusintaa, taas kerran. Jätin jo Lumiukonkin katsomatta sen takia, että sen näkee joka ikinen joulu. :( Samu Sirkan joulutervehtyksen kanssa sama juttu. Tekisivät joskus ihan uuden ja sellaisenkin, jossa hahmoja ei nöyryytettäisi jollain tapaa. Ja jossa ei olisi ne yhdet ja samat aina alussa ja lopussa ehkä joku uusi pätkä uudesta animaatiosta.

Äläkä sinä siellä vetoa perinteeseen! Perinne ei ole synonyymi tylsyydelle ja pitkästymiselle. Jatkuvat uusinnat alkavat enen pitkää tympiä. Tai asioiden tekeminen täsmälleen samalla tavalla. Uneksin jo eräästä ehkä ensi vuonnakin toteutuvasta messutapahtumasta, jonne ehkä mennään. Ei se ole samanlainen kuin tänä vuonna, tai sitä edeltäneenä vuonna. Odotan, että pääsen sinne tutkimaan ja näkemään mielenkiintoisia asioita. Ja ehkä pääsen myös vilahtamaan erääseen sikäläiseen kirjakauppaan ostoksille. :3 Sitten lienee suunnitelmissa taas eräässä museossa piipahtaminen. Ehkä kapuan taas sihen korkeaan näköalatorniin... Varmaan Suomen korkein ja erikoisin näköalatorni ja otan taas kuvia. -Valitan, ne kuvat eivät ole kaikille...

Piti näyttää niitä yhdelle kaverille. :(

Jos totta puhutaan, oikeastaan olen ollut siipi maassa koko talvikauden, lokakuulta lähtien. En oikein tiedä syytä, mutta mieli teki vain nukkua. En ennättänyt kuvata nukkeja ulkona kesällä ollenkaan. Se harmittaa ehkä kaikkein eniten. Niin, sekä tietysti se, ettei ole sitten haluttanutkaan tehdä mitään, mitä aikoi tehdä. En päässyt edes käymään kaupungissa ostoksilla. :( Saati sitten tapaamassa kaupungissa asuvia kavereita, jotka kutsuivat kylään.

Pedon siskokin kävi paapattelemassa vähän ennen aattoa. Teki hyväkäs yllätyskäynnin kahdesti. Toi herkkukassin, josta varmaan hyvin on tietoinen mille oma siskonsa on allerginen. <..<' ( vihje: pähkinät ja omenat ) Varmaankin kiusallaan. Kuten myös se yletön teen määrä. <..<' Ainoa, joka tässä talossa teetä vapaaehtoisesti juo muulloinkin kuin vilustuneena on tässä näin. Täti ei voi sitä tietää. :S Ja ne pahuksen juhlapöydän konvehdit. Siinä on sellainen joulutuominen, että vaikka sen kuinka paperiin käärii, ei tarvitse olla selvännäkijä tietääkseen mitä sieltä paketista paljastuu. D:

Itselle selvisi, että parempi vältellä jugurttipäällysteisiä cashew-pähkinöitä. -Varmaan sama vältellä ihan tavallisia paahdettuja cashew-pähkinöitäkin. Leuan alle puski näppylöitä, joista suurimmat, no, lopputulos näyttää kuin olisin joutunut vampyyrin puremaksi. <..<'

Talvi puolestaan ollut todella kylmä. Oikeastaan juuri sellainen mitä muistelen sen olleen pari vuotta sitten. Ehkä nyt vain on ollut enemmän pakkasia. Taaskin on pakkanen kiristymässä. En pidä lainkaan kylmästä ja vihaan pakkasta.

Mutta toivottasti sinulla, joka tätä luet, oli kiva ja miellyttävä joulu.

---

Hyvää Joulua ja Iloista Uuttavuotta!

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Ei magnaa vaan mangaa

Vihdoin ja viimein kansalaisopiston kurssilehtinen eksyi sitten vahingossa meillekinpäin. Paljon mukavia kursseja, mutta kalliinoloisia. Selvästikään yhtäkään ei ole taidettu tarkoittaa pienenbudjetin immeisille.

ATK-taitoja kartuttavien kurssien yhteyteen oli sitten laitettu semmoinen simppeli kyllä/ei kysely, joka vastauksesta riippuen johti sitten johonkin. Hännillä odotti viesti; et välttämättä saa kursseista mitään irti. Ei sitten. Säälitti myös mitä oppikirjaa parille kurssille suositeltiin. :( Sitä samaa puisevaa ja epäloogista tietokoneajokorttitutkintokirjaa, johon itse poltin päreeni. -Parikymmentä kertaa saman päivän aikana.

Olihan siellä sitten taidekursseja ja kaikenlaista muuta... Taidekursseista sen, verran, että joko on tullut lehtiseen selvä painovirhe, tai sitten kurssin vetäjänä on tyyppi, jolle manga-aihe on vielä niin tuore, ettei tiedä miten se kirjoitetaan.

Mikäli luulit, että manga on hankala sana kirjoittaa. Kokeilepa kirjoittaa manghwa. Manga on japania ja tarkoittaa sarjakuvaa. -Tosin, että manga-sarjakuva on kerronnaltaan monisyisempää kuin länsimainen vastineensa ja tarinat ovat mielenkiintoisia, olipa aihe mikä hyvänsä. Mangassa on muuten mahdollista saada aikaan mielenkiintoinen tarina, länsimaisissa se onnistuu harvemmin. Tyyleissäkin löytyy enemmän valinnan varaa, eikä ole "yhtä" ja "oikeaa" tapaa piirtää jotakin. ( Tässä sen sitten ruodi underground sarjakuvia tai satunnaisia sarjisstrippejä...)

Manghwa on mangan korealainen vastine. ;)

Mutta magna... Voi helv... =..='

Vierasperäisten sanojen istuminen suomenkieleen on näköjään ontuvaa. Hyvä vain ettei tuollekin ole keksitty mitään tarpeetonta sivistyssanaa, jossa sivistys on yhtä kaukana kuin itä on lännestä.

---

Moi magna... magna...