Joulukin tuli ja joulu myöskin meni. Kinkkua paistettiin, eikä siitä tullut rusinaa. Tupaa koristeltiin, paikkoja siivottiin. Siivosin kämppääni ja vaihdoin matotkin. Joulumieltä ei vain ollut tänä vuonna. Oli sen verran, että osasin iloita kuusesta ja lahjoista. Kiusasin ystäviäni joulutervehdystekstareilla. Niin ja sain ainakin kaksi kolmesta aiotusta joulutervehdyksestä tehtyä. Yksi tervehdyksistä on jokajouluinen, jo perinteeksi muodostunut talvinen valokuva, sekä siihen yhdistyvä miete. Tämän vuotinen oli kirkkaampi kuin yksikään, sini valkoinen ja aiheella on niin kylmä, että jäädymme. x'3 Se oli sitten huumoria. Joulumieltä saattoi myös olla, kun päätettiin erään kaverin kanssa vaihtaa lahjoja.
Mutta joulumielestä. Minusta se on eräänlaista hartautta, jolloin mikää, ei edes kiroileva kanssa ihminen, sitä tunnelmaa pysty viemään pois. Taikka tieto siitä, mitä lahjapaketeissa on. Tänä jouluna se tunnelma puuttui lähes kokonaan. Se oli pelkkä häilyväinen varjo entisestä.
Eikä telkasta tullut edes kunnollista jouluohjelmaakaan. Ellei Toljanteria ja Lumiukkoa lasketa. Valtaosa olikin sitten uusintojen uusintaa, taas kerran. Jätin jo Lumiukonkin katsomatta sen takia, että sen näkee joka ikinen joulu. :( Samu Sirkan joulutervehtyksen kanssa sama juttu. Tekisivät joskus ihan uuden ja sellaisenkin, jossa hahmoja ei nöyryytettäisi jollain tapaa. Ja jossa ei olisi ne yhdet ja samat aina alussa ja lopussa ehkä joku uusi pätkä uudesta animaatiosta.
Äläkä sinä siellä vetoa perinteeseen! Perinne ei ole synonyymi tylsyydelle ja pitkästymiselle. Jatkuvat uusinnat alkavat enen pitkää tympiä. Tai asioiden tekeminen täsmälleen samalla tavalla. Uneksin jo eräästä ehkä ensi vuonnakin toteutuvasta messutapahtumasta, jonne ehkä mennään. Ei se ole samanlainen kuin tänä vuonna, tai sitä edeltäneenä vuonna. Odotan, että pääsen sinne tutkimaan ja näkemään mielenkiintoisia asioita. Ja ehkä pääsen myös vilahtamaan erääseen sikäläiseen kirjakauppaan ostoksille. :3 Sitten lienee suunnitelmissa taas eräässä museossa piipahtaminen. Ehkä kapuan taas sihen korkeaan näköalatorniin... Varmaan Suomen korkein ja erikoisin näköalatorni ja otan taas kuvia. -Valitan, ne kuvat eivät ole kaikille...
Piti näyttää niitä yhdelle kaverille. :(
Jos totta puhutaan, oikeastaan olen ollut siipi maassa koko talvikauden, lokakuulta lähtien. En oikein tiedä syytä, mutta mieli teki vain nukkua. En ennättänyt kuvata nukkeja ulkona kesällä ollenkaan. Se harmittaa ehkä kaikkein eniten. Niin, sekä tietysti se, ettei ole sitten haluttanutkaan tehdä mitään, mitä aikoi tehdä. En päässyt edes käymään kaupungissa ostoksilla. :( Saati sitten tapaamassa kaupungissa asuvia kavereita, jotka kutsuivat kylään.
Pedon siskokin kävi paapattelemassa vähän ennen aattoa. Teki hyväkäs yllätyskäynnin kahdesti. Toi herkkukassin, josta varmaan hyvin on tietoinen mille oma siskonsa on allerginen. <..<' ( vihje: pähkinät ja omenat ) Varmaankin kiusallaan. Kuten myös se yletön teen määrä. <..<' Ainoa, joka tässä talossa teetä vapaaehtoisesti juo muulloinkin kuin vilustuneena on tässä näin. Täti ei voi sitä tietää. :S Ja ne pahuksen juhlapöydän konvehdit. Siinä on sellainen joulutuominen, että vaikka sen kuinka paperiin käärii, ei tarvitse olla selvännäkijä tietääkseen mitä sieltä paketista paljastuu. D:
Itselle selvisi, että parempi vältellä jugurttipäällysteisiä cashew-pähkinöitä. -Varmaan sama vältellä ihan tavallisia paahdettuja cashew-pähkinöitäkin. Leuan alle puski näppylöitä, joista suurimmat, no, lopputulos näyttää kuin olisin joutunut vampyyrin puremaksi. <..<'
Talvi puolestaan ollut todella kylmä. Oikeastaan juuri sellainen mitä muistelen sen olleen pari vuotta sitten. Ehkä nyt vain on ollut enemmän pakkasia. Taaskin on pakkanen kiristymässä. En pidä lainkaan kylmästä ja vihaan pakkasta.
Mutta toivottasti sinulla, joka tätä luet, oli kiva ja miellyttävä joulu.
---
Hyvää Joulua ja Iloista Uuttavuotta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti