Paprikasota

Pedolla oli taas aamupäivällä tarve päästää höyryjä ja se keksi räyhätä siitä ettei mulla ole intoa ommella mitään. Ei olekaan. Se ei ole mikään ihme, eikä edes mikään salaisuus. Itseasiassa sen pitäis olla jo ihan itsestään selvää.
Se vaahtosi nojatuolien päällisistä. Jos minä saan vapaat kädet, voisin toteuttaa jotkut. Pedon kanssa se ei tule onnistumaan, koska hän haluaa päättää ja sanella ehdot aivan yhtä mallikkaasti kuin siskonsa Hydra. Puhumattakaan, että jos teen ne ominpäin, Peto keksii vaikka mitä vikaa niistä kuten kaikesta muustakin mitä olen tähän asti tehty. Kun jos se jäisi yhteen kertaan mutta hah...
Tänään sain sitten kuulla, että voisin koulia paprikan taimet... Mistä lähtien ne on olleet miun? En minä niitä edes kylvänyt tai kasvatellut. Kommenttini kylvetäänkö niitä vai oli; “on ihan sama haluatko kylvää paprikoita” ei voida tulkita; haluan, että kylvät paprikat puolestani. Eihän? O..o’ No, tää vaan paranee tästä. Samaan syssyyn tuli sitten, että miten miun pitää laittaa ne ruukkuihin, mitä miun pitää niihin ruukkuihin laittaa ja minkä verran. -Siinä vaiheessa aivoni löivät tilttiä ja näin suurinpiirtein punaista jo itsekin. Vittu näitä kontrollifriikkejä. Tehkööt jumaliste itte niin tulee kerralla hyvä.

Kannustava perhe? Mikä se semmoinen on? O..o’

Tiedän olevani aikamoinen itsepäisen aasin perikuva, mutta kuten aasi, ei meikäläistäkään kannata piiskasta. ;D

Jos kerran tietää miten niiden kanssa pitää menetellä oikeaoppisesti, on minun puolestani aivan vapaa tekemään niin kuin sanoo, eikä tuputtamaan sitä muille. Kiitosta vaan ja hyvää päivää!
Viimeksi kun mulla oli paprikoita, kasvatin ne turpeessa ilmaan mitään puutarhaekspertin neuvoja tai lannotteita.

Nukkekustomoija nauraa

Sain taas harmaita karvoja kun lueskelin uteliaana yhtä huutokohdetta. Okei, kustomoitu Blythe-nukke, jota en ole huutamassa. Uteliaisuudesta vilkaisin kun oli, että kustomoity Blythe. Oleten kyllä näkeväni jotain aivan muuta kuin tavallisennäköisen Blythen. Blythe joka meinaan vielä näytti... no Blytheltä. Peruukki oli taidettu vaan vaihtaa ja meikki.

Törmäsin joskus viime vuonna englanninkieliseen blogiin. -Kun etsin ohjeita miten Dalille vaihdetaan kroppa. Sen jälkeen olenki tiirannut White Chocolate Dreamia ja tullu nähneeksi miten kammottavannäkösestä stock-Blythestä tehdään siedettävä. Miten huulten kaivertamisella, yksityiskohdilla ja uudella meikillä saadaan nukelle persoonallisuutta ja ilmettä. O..O

Ihan vain sillä kiinnosti koska olen pistäny jo parin huutokohteen perusteella huomannut, että kustomoitu nukke on useasti hinnoiteltu alakanttiin. Ulkomailla, ebayssa kustomoidut on törkeän hintaisia.

Huutokohteen kysymyksissä oli viattomasti, että millanen nukke tää Blythe on ja voiko sille vaihtaa peruukin. Vastaus oli, että peruukkeja voi ostaa tuolta netistä. Koskahan mahdetaan päästä tästä typerästä vastaustavasta eroon? Mä olin todella likellä etten kirjottanu kysymykseen herkullista vastausta, et ei niitä pelkästään “tuolta netistä löydy”, pitää tietää sivut. Googlettaakin ehkä. Perhanan perhana noita teinejä, joiden käsitys on että netti on sellanen möykky missä on kaikki ettei täsmällisyyttä tarvita.
Sit pääs röhönauru kun huomasin et ois ihan sopivankokonen obitsu tyrkyllä... ja toisella myyjällä pää, johon juuri toi Obitsu sopis, koska ei oo saanu siihen sopivaa kroppaa... Auts. Ja mä nauran kippurassa, että voiko tollasta tuuria ollakaan. x’D Puhumattakaan siitä että mistä nää immeiset oikein on nää nukkensa saaneeet kun sitten horitaan että osia puuttuu eikä niitä saa mistään. -Kyllä olen vahingoniloinen jos sille päälle satun ja juuri nyt niin sattuu olemaan. Joskus viis vuotta sitten mietin ittekin, että pitääkö lähtee Japaniin hakemaan ittelleen nukke... Mutta kyllä sitä ennen ehtii jostain lähempääkin.

Mä löysin ensimmäiseni ihan Suomesta ja Huudon kautta. Huudon kautta on löytynyt vaikka mitä. Tällä hetkellä neljä miun nukeista on huudon kautta tulleita. :3 Kuusi on ostettu nukkekaupasta Suomesta, joka tuo Pullip, Taeyang, Dal, Blythe ja Buyl-tyypin nukkeja Suomeen, sekä myy kustomointitarpeita; eyechipsejä, Obitsun ja Volksin kroppia, sekä peruukkeja.

Ihmettelen edelleen etteivätkö alan ihmiset tiedä? Googlatkaapa huviksenne Mollamania. Mollania ei kuitenkaan tuo maahan hartsinukkeja, koska niille tulisi jumalattomasti hintaa. ( Tiedän, koska kysyin sitä joskus. ) Mainostetaan nyt sitten vielä, että omakohtaisen kokemuksen perusteella kauppias on luotettava ja palvelu pelaa. Aikomus on tilata kustomointiprojektia varten kaksi Obitsu-chibiä sieltä. :3 Tarkoittaa sitä, että pikkuruiset saavat posettavat kropat. :3

Täytyy vaan ihmetellä, että nykyisin ei kaikesta atk-opetuksesta huolimatta, ei osata etsiä mitään. Eikä myöskään osata antaa neuvoa. Mietin juuri, että pitäisikö pitää selontekoa nukkejen anatomiasta suomeksi? Puhumattakaan miten äkkiä opin ohimennen Blythejenkin sielunelämästä. Siihen ei kyllä paljoa tarvittu. Hirvittää se silmämekanismi. Blytheillä kun on muista poiketen neljä silmää ja narusta vedettävä silmämekanismi, joka vaihtaa silmien värin? Pää on kolmesta kappaleesta, kuten Namuilla ja ekan sukupolven Pullipeilla, päälaki on pehmeämpää muovia. Peruukista tajusin ohimennen sen verran, että peruukkihiuksen voi ommella suoraan kiinni päälakeen tai käyttää peruukkeja. Sekä sen, että kasvonpiirteille voi tehdä ihmeitä hiomalla, kaivertamalla ja maalaamalla. 8D

Väitän, että jos haluisin adoptoida Blythen tai sen kopion, pystyisin melko varmasti kustomoimaan sen miellyttäväksi. x’D Jos vaan olis välineet millä kaivertaa jotai niinkin pientä... Enempi kyllä jäi mieleen CoolCatsin ( Taiwanilainen firma, joka valmistaa eyechipsejä Pullip, Dal, Taeyang, Namu ja Blythe-tyypin nukeille ja joilta saa myös sellaisia custom eyechipsejä jotka voi itse tuunata sellaisiksi kuin haluaa, sekä peruukkitarpeita. ) peruukkitutoista miten peruukkeja tehdään. :3 Pitää piinata Mollamaniaa, että saako heidän kauttaa näitä peruukkitarpeita. >3

Tunnistan virheen kun teen sen kahdesti...

Jotenkin miusta vaan tuntui siltä, että tein taas isonkin virheen mitä pääsen katumaan heti kunhan uus työvuki alkaa. Tää on varmaan sitä katumusta sitten.  Mistä helvetistä mä repäsen motivaatiota loppuvuodeksi, hä? O..O

Se fiilinki iski jo viimeks et olihan se kiva homma parin ekan kuukauden ajan mutta sit iski se tuttu tympääntyminen, leipääntyminen, masennus ja vitutus et ei tää oo mun juttu. Opinko mitään? Eeeen nyt meen sinne uudestaan, eräänlainen masokisti kun olen.

Miun tekis niin mieli perua koko homma, hävetä  ja keksiä jotain aivan muuta. =..='

Joskus vituttaa olla kuin tabula rasa (tyhjä taulu), joka tietää pystyvänsä vaikka mihin ja osaa tehdä kaikkea, mutta ei joka tiedä mitä haluaisi tehdä tai mihin asti taidot, tiedot ja inuitio riittää. o..O'

Perin tyypillinen maanantai

Maanantait ovat nimensä veroisia. Mistä aloittaisinkaan? Ehkä jo sunnuntai-maanantaiyöstä, josta maanantainpuoleinen oli lähinnä vuoreessa kieriskelyä. Aamupalaa  syödessä tuli tunne kun katoin kelloa seitsemän aikaan, että jos lähden pyörällä niin on reippaasti aikaa selvitä yhdeksään. Tiet on kuitenkin jo sen verran sulat, mutta ans kattoo…

Aamulla bussipysäkillä huomasin, että ei ollut unta, että olin sohaissut korvaani. Naarmuhan sieltä löytyi. Vertakin tuli ihan kivasti.

Olen ollu aika oikiassa siitä, ettei se koulukyyti ota matkustavia asiakkaita kyytiinsä. Kuski meinaan lätkäisi oven nenäni edessä kiinni sen enempiä mitään sanomatta. Lievästi sanottuna olin, että mitä. Yksi eukko kummiskin saa siinä kulkea. Näin sitä sitten kylillä tänään ja meinasin kysyä, että millä neroudella siinä saa kulkea muutkin. Ennen asiat oli hyvin ja matkustaviakin nimittäin otettiin kyytiin maksua vastaan totta kai.

Kaupunki saisi kyllä järjestää esikkavuoron aamuksi ja illaksi tällekin välille. –Ja mainostaa sitä. Varmasti sitten riittäisi asiakkaita. Kumma ettei kukaan yksityinen keksi perustaa näille väleille omaa linjaa. <..<’

Mutta siis, jäin sitten seinäruusuksi sinne pysäkille. Oli kaksi vaihto-ehtoa; soittaa taksi tai odottaa josko tuttava naapuri on menossa töihin tänä aamuna. Niinpä sitten otin riskin ja odottelin siellä ja pääsin sitten naapurin rouvan kyydillä kylille. Turistiin niitä näitä. Vaikka en yleensä pahemmin tykkää pölistä autossa. Riippuu kyllä seurastakin, mutta mieluummin olen vaan hiljaa.

Joten selvisin hengissä kylille ja selvisin ajoissa vielä haastatteluun-kin. Kävin siinä välissä kaupassa ostamassa kurkkupastilleja että henki kulkee. No, muutamia tuttuja tuli nähtyä. Vähän mietin sitä, että miten jotkut tyypit voivat olla siellä vuodesta toiseen, mutta kaipase kaffetunnilla selviää sitten toukokuussa. Nimittäin se haastettuli meni kaiketi ihan hyvin, earemmin kuin mihin olin varautunut. Mut kieroa miulta, että en maininnu siitä lainkaan tutuille joihin törmäsin jo kassalla. Olkoon yllätys. >)

Miusta tuntuu et miun ei ole tarvis esittää kivaa tyyppiä enää. Pitää ollakin oma ittensä. >’D

Noo, selvisin sieltä hengissä ja sain myös sen mitä olin lähteny hakemaan. Siitä ei tosin oo mitään ylpeilyn aihetta. Masentavaa, etten kattellu tarkkaan oliko sinne tullu mitään luettavaa. Ei ainakaan äkkivilasulla näyttäny olevan mitään kiinnostavaa.

Ärrällä kaiketi olisi ollut mutta en viitsinyt ostaa yhtä kirjaa sieltä. Kolmas osa yhteen fantasiaseikkailuun. –Sekä pitäisikö yrittää lukea sitä Nälkäpeli-sarjaa? Kiehtoo kyllä se Nälkäpeli, mutta entäs jos en pidä siitä?

Enkä löytänyt mitään mangaa mitä kerään tai lue. Kerkesin jo tilaamaan netistä nekin vähät mitä nykysin luen suomeks. Niitä ei ole kuin kaksi; Basilisk ja Rinne. Basliskiakaan ei enää tule kuin kaksi volaa. Mietin josko tutustuisin tarkemmin Chrono Crusadeen. Miusta ainakin suomalainen mangajulkaisu on taantunut. –Animejul-kaisuista puhumattakaan. Häpeällistä! Enimakin on mennyt siihen, että julkaisevat animea vain ruotsalaisille?!

Tänään en ostanut muuta kuin riisisuklaalevyn, viinirypäleitä, kanaa ja dopingiksi monivitamiinia. x’D Muistin myös liimapuikon. Niin, ja kävinhän mie (taas) ostamassa helmiä; turkoosit ja vihreet helmise-kotukset, sekä vaaleanpunaisia. –Koska niissä vaaleanpunaisissa oli tummia harmaa-valkokirjavia lehtihelmiä. :3 Kun näin ne lehtihelmet niin heräs se yks luonnos jonka tein mieleen, että voisin tehdä sen niillä. Kokeeksi ainakin.

Tämmönen mulla mielessä on;

Kuva/Taide: Ukuli eli minä – myrkkyputeli blogissa. :3

Niin ja ostin mie semmosen äyriäissekotuksen, jossa on katkara-puja, jokiravunpyrstöjä, sinisimpukoita ja surimipaloja. En ole ennen syönyt sinisimpukoita, joten lienee korkea aika maistella ja maistelin mie niitä kun tulin kotiin. 8) Ei ehkä niin hyvää kuin surimi ja katkaravut, mutta kelpaa suolapalaksi.

Tohelotestin tulokset

Aku Ankan tohelotesti. Olihan se pakko tehd’ä. x’D Testin tulos tukee sitä mistä yleensä varoitan ihmisiä jo etukäteen ja jota useimmat eivät ota vakavasti vaan pitävät sitä vitsinä ja leikinlaskuna kunnes karmea totuus paljastuu. Siis se, että en todellakaan laskenut leikkiä. Tiedän osan vahvuuksistani ja niitä vähättelen, mutta ennenkaikkea tiedän omat heikkouteni ja niitä en vähättele lainkaan.

Tohelopistemääräsi on
63/100

Testin mukaan olet ilmiselvästi
VAKAVASTI
OTETTAVA TOHELO.

Sinulla on selvästi taipumuksia säännölliseen tohelointiin. Siksi ansaitset testissä toiseksi korkeimman tittelin. Tästä lähtien voit huoletta kutsua itseäsi jopa puoliammattilaistoheloksi. Et ota minkäänlaisia paineita pikkuasioiden huomioimisesta, minkä myös lähipiirisi on jo ajat sitten huomannut. Tohelotestin perusteella jopa mestarisählääjän titteli saattaa olla pian ulottuvillasi.
Tässä vielä tieteellisen tarkat arviot jokaisesta toheloinnin alalajista:

1. Kömpelyys (8 p.)
Kömpelyytesi on korkeintaan keskitasoa. Tavallisena päivänä vältyt kolhuilta ja kuhmuilta, joten menestys tohelotesissäkin jää valitettavasti vaatimattomaksi.

2. Möläyttely (13 p.)
Käytät sanan säilää toisinaan varsin holtittomasti. Suustasi lopsahtelevat yllätykset takaavat, että seurassasi ei ole koskaan tylsää, vaikka kuulijoiden hiukset välillä nousevatkin pystyyn.

3. Hömelyys (19 p.)
Tuliko ensin muna vai kana? Toimintasi epäloogisuus hakee vertaistaan. Olet todellakin ansainnut huipputason pisteet tohelotestissä osoittamastasi hömelyydestä.

4. Huolimattomuus (14 p.)
Vahinkoja sattuu etkä aina edes halua muistaa kaikkia asioita. Ehkäpä pieni skarppaaminen kannattaisi. Tohelotestissä pistemääräsi kasvaa kuitenkin mukavasti.

5. Sähläys (9 p.)
Pieni sählinki silloin tällöin pitää mielen virkeänä ja arjen jännittävänä. Tohelopisteitäkin siitä kertyy kohtalaisesti.

Testitulos Aku Ankan tohelotestistä.

Korteista visioitua

Näen neidon tornissaan,
yksin kammiossaan,
yksinäisellä saarella,
turvassa pedoilta,
turvassa elämältä,
katkerana,
tekemässä itsestään profeettaa.

Puistossa on aina väkeä,
hilpeää seurustelua,
päiväkävelyitä,
koiranulkoiluttajia,
lenkkeilijöitä,
lammessa ui lintuja,
joutsen levittää siipensä,
lentääkseen pois,
leijonat vahtivat porteilla

Kirkkaan valkeana hehkuva huippu,
lunta kaikkialla,
takana temppeli,
lepo on ohitse,
edessä tie,
on aika jatkaa matkaa.

Kirja, jota oinas vartioi,
se ei ole kuolevaisille,
ei jumalillekaan,
verenpunainen,
jumalan verestä,
sivut ihmisten nahkaa,
seitsemän sinettiä,
lukossa,
lukittuna se pysyykin,
nyt ja aina.

Kattelin noita Mystic Learmon-kortteja tossa ja tämmöisiä visioita puhkesi verenpunaiseen kukkaansa. 8D

Pulmusia

Päivällä. :3 Tunnistettiin Pulmusiksi, Plectrophenax nivalis, joita englanniksi kutsutaan snow buntingeiksi tai lumihiutaleiksi. x’D

Kuva: Ukuli

Keskiviikko valepuvussa D:

Tänään on ollut keskiviikko tiistain valepuvussa. -Tai myöhästynyt maanantai. No, päivällä selvisi etten pääse kirjautumaan naamakirjaan olleskaan. Väitti vaikka mitä virhettä, jopa sitä että profiilia ei ole olleskaan. Kirjottelin yhdelle kaverille, et vilkasee vähän et onks tililläni jotain hämminkiä et mitä sinne ilmaantuu silla aikaa kun oon poissa. Yritin saada uutta salasanaa sinne. No se meni sillai että sieltä väitettiin että on virhe koko sivun mitalla mutta olivat silti saaneet laitettua uuden salasanan aktivointikoodin. -Siinä ilmeni sitten semmoinen jännyys ettei tää sivu, jolle se koodi piti syöttää, näkynyt kuin vajaan sekunnin ennenkuin sivu latautu takaisin alkupisteeseen saman virheen kera. -Vittu miten kivaa. -Alan ymmärtää yhden kaverini viisautta pysyä kaukana koko naamakirjasta.
Saa nähdä mikä siellä on. -Paitsi myöhäinen maanantai ja aikainen keskiviikko.

No, tämän päivän kruunasi vielä se, että toinen kinttu upposi nilkkaa myöten aikas syvään rapakkoon. totta kai olin liikenteessä kumitossuilla, niillä nokian kenkäkumppareilla. Niillä joiden “design” ontuu, mutta jotka on onnistuttu tekemään mukaviksi pitää. -Mistä puheenollen, että joudun pian polttohautaamaan ne kengät kun ne on niin kuluneet, mahineet ja rikki. :(

Nirhasin yhdestä mekosta, josta Peto tekee tyynynpäällisiä, irti nepparit ja napit. 8’) Voi se vähän huutaa ja ihmetellä, mutta tuskinpa niitä tyynyliinoissa kaivataan semmosia. x’D Noin, päivän pahat työtkin on sitten tehty.

Pahoista töistä myös sen verran, että päivän ruokana oli juustokerma hirvi-peruna laatikkoruokaa. Siitä tuli törkeän hyvää. Ah, miten hyvän keiton siitä olis kanssa saanut laitettua. <3
Enpä siis välitä mitä huomenna tapahtuu. Huomennahan on keskiviikko, joten silloin ei voi tapahtua mitään hyvää.
Niin ja lisätäänpä tähän vielä kuulokkeet, vasenpuoli on ruvennu pätkimään siinä määrin, et se möllöttää mykkänä. Onkohan Biltemalla enää noita. <..<’ Sieltä ostin nuo ja ne on pelanneet hyvin viimeiset kuusi vuotta. Mietin, että olisin ostanut kokeiltaviksi Skullcandyt, mutta... jos Biltemalla on vielä noita niin... 8)

Pääsiisvieraita

Ikävä sanoa, mutta peto oli oikeassa siitä, että saattaisin saada pääsiäisvieraita. Behemoth välitti viestin päivällä ja sen jälkeen... tiedättehän animessa ja mangassa kun on ne tehosteet kun joku rupeaa touhuamaan kuin olisi mahanalus jalkoja täynnä. En mä kyllä olettanut että ne ois ihan just tullu, mut kyllä se jon jännä miten sellanen mielikuva pistää pikkasen vauhtia immeiseen. 8’’’D

Siivosin pikapikaa ja onnistuin varmaan saamaan puoliskoni näyttämään siltä, että siellä on siistiä. Paljon tavaraa, mut kaikki suurinpiirtein paikoillaan ja järjestyksessä. 8’D

Sain suurinpiirtein kaiken paikoilleen ja kerkesin lueskella ja vaikka mitä. Neljän maissa suurinpiirtein vasta soi puhelin, että ovat tulossa. -Tai pikemminkin voiko tulla jo. x’D Mulle kyllä kelpais edelleen hyvin sellanen päivän varotusaika, parin tunnin sijasta, mut näin täälläpäin kaupunkilaiset hoitaa asiat. -Maalaiset tulee yleensä soittamatta. 8’D

Mutta mutta... Päivä meni kivasti. :)

Hancockin vahakynä

Satuin tutkimaan ompelutarvikelaatikkoa pikkasen sillä silmällä ja tämmöinen vaatturin vahaliitu sieltä löytyi. Huumorintajuiset yksilöt saavat nauraa nyt. x’D

Käärmeenmetsästys - ohi

Tekee mieli huutaa: MÄÄÄÄ SAIN SEN!
Siitä sitten lisää Owl’s dollhousessa. ;3 Perhhana, pitäis poikien profiileita päivittää...

En kertonut mitään siitä, että luin tarotteja, että oraakkelikortteja kauan ennen huutokauppaa. –Tiedetään ettei kumpasillakaan pidä leikkiä niin huolettomasti. –Toisaalta, ei niillä pitäisi kysellä koko aikaa muiden puolesta meneekö naimisiin ja saako lapsia. <..<’ Mutta, kumminkin. Molemmat mainistsivat, että kaikki menee hyvin. Onnistuminen jne...

Ja hyvin se menikin. –Tosin on pakko miettiä, olisiko sitten mennyt kaikki perseelleen jos en olisi ollut hermostunut ja kytännyt huutoa viimeiseen asti. x’D

Niin, tapani on, koska olen hermostunut aina ns. tärkeistä asioista, kattelen korteista mitä voi mahdollisesti olla luvassa. 8D

Käärmeenmetsällä 8D

Olen aina hermostunut kun kyse on kaupoista, jotka menevät huudossa kiinni. Jopa sellaisista, mitkä ovat aika varmoja etteivät ne kiinnosta kuin muutamia ihmisiä. Mutta sellaiset kaupat mistä jo päältä arvaa, että sitä tulee havittelemaan vielä muutkin... se kiristää kummasti hermoja ja pistää pulssin hakkaamaan. Onhan se aika hassua, että sellaisesta jännittää ja kelloa tiiraa useammankin kerran koska se huuto meneekään kiinni, tuleeko huutotaistelua. -Se on sitä että kaksi pässinpäätä osuu vastakkain, eikä kumpikaan tiedä siinä sekopäisessä tilassa mitä helvettiä tarkoittaa luovuttaminen.

Tänään minulla on jotain mikä saattaa kiehtoa useampaakin alan harrastajaa. 8’D Minua se kiehtoo siksi, että pidän nuken ulkonäöstä. Myhäilevä pikku pirulainen porukastani vielä puuttuukin. 8) Ikinuori isoisä. 8) Yllättävää, että tämmöinen tilaisuus oikeni puskan takaa, kun olin jo heittänyt kintaat naulaan, että koska Namua ei enää valmisteta ja myynnissä olevien hinnat ovat pilvissä...  Sanotaanko näin, että Namun ebay-hinnalla hankkisi kalleimmasta päästä 1/3 BJDn peruukkeineen ja vaihtovaatteineen.
Tästä lähtien pitäisi myös varoa kirjoittamasta huudon hakuun sanoja Taeyang, Pullip, BJD...

Jos tämä onnistuu, vaikkei saisi odottaa mitään, Namu Serpent olisi tänä vuonna jo toinen huudosta löydetty nukke. -On vain niin häviävän pienet mahkut saada se. =..=’ Ei siihen maailma kaadu vaikken saisikaan, harmittaa vain tovin, kun sille löytyisi paikka täältäkin ja melko varmasti olisin se viimeinen omistaja, joka hoitaisi tarvittavan korjauksenja ehostaisi.

Ainahan niitä toiveita saa olla. Entäs sitten jos ne toteutuvat, mitä ne sitten ovat?

Kaikkiaan olen ostanut huudon kautta tähän mennessä kolme pikkuista. Ensimmäiseni AndreaS löytyi huudosta. Chirp on viime vuoden kesän löytö. :3 Mao pari kuukautta sitten. Olin törkeän ja luvattoman iloinen siitä, että sille ei ollut muita ottajia lainkaan.
Taisin jo tuossa vihjatakin. Ainakin tällä hetkellä voin sanoa ettei yksikään nukkeni tule vaihtamaan omistajaa ihan heti. Olin surullinen kun eräs nettituttu on myymässä omaa nukkeaan pois. Tietysti se on oma valinta, mutta muistan sen miten iloinen hän oli nukkensa saatuaan ja miten hienoja kuvia hän siitä otti.

Kaipa tämä on semmoinen harrastus, että lopulta se rupeaa tympimään tai sitten tilapuute tulee vastaan. 8’)

Mythical Lenormardit

Heräteostos “pahimmillaan”. Kun ne oli niin kauniit ja symboliikal-taan niin runsaat. Eivät muuten ole tarot-kortit vaan oraakkelikor-tit. Molempia kuitenkin käytetään ennustamiseen.

Lisäksi en ihan yhdy kaikkien korttien selityksiin. Esimerkiksi käär-mekorttiin on kuvattu kultamunaa suojeleva käärme ja kortin tulkinta kuuluu suurinpiirtein, että luvassa on valheita ja petoksia. Kortin symboliikka ja oma inuito ovat suuressa ristiriidassa ohjetulkinnan kanssa. x’D

Tyynyn alta löydettyä

Että tämmöistä tänään...

Montako hämähäkkiä ihminen mahtaakaan syödä unissaan?

Pläääääh!

Kevään ja kesän miettiminen saa mut jo muutenkin hermostuneeksi ja siihen on monta syytä. Pitäis saada työllistymisasiat kuntoon, mutta kun katumus tuo pahalainen on jo iskenyt, että onko suunnitelma A sittenkään hyvä suunnitelma.

Varsinkin kun siitä on jo pahoja ja suorastaan vastenmielisiksi luokiteltavia muistoja viime vuodesta. -Sekä noin puolen vuoden lähes täysimittainen luovuuden haihtuminen ja selvä masennuskausi niin...

Sitä ei voi edes sanoiksi paloitella. Niin paska olo on ollut. =..=’