Kukkahattutädit ovat olleet ahkeria

Google tiukentaa bloggerin käytöntöjä; T

Tulevina viikkoina emme enää salli blogeja, jotka sisältävät seksuaalisesti avoimia tai graafisia alastonkuvia tai -videoita. Sallimme edelleen alastomuuden taiteellisissa, koulutuksellisissa, dokumentaarisissa tai tieteellisissä sisällöissä tai jos sisällön säilyttämisellä on muita merkittäviä hyötyjä yleisölle.

Hyvästi useampituhat K18 blogi ja hyvästi yläosattomat bishiearttiblogit. =..= Viimekertaisin kiristys koski mainosten esittämistä K18 merkityissä blogeissa. Nyt viedään sitten kaikki muukin.

Viekää saatana samointein kaikki silmänruoka ja kieltäkää kaikki kuvat blogeista. Pahintahan tässä on, että eiköhän tumppi seuraa perästä googlen linjausta ja rupea karsimaan sieltäkin silmäkarkkia pois.

Olen vakaasti sitä mieltä, että koittakaa tehdä oikeasti toimivat lapsilukut ja estot joita pikku kerubit eivät osaa purkaa tai kiertää. D:

Johtopäätöksiä kirjojen myyntilukujen laskusta?

Jaahas, tänään oli uutisissa kitinää siitä miten kirjojen myynti on laskussa. -Sekä miten myydyimpiä ovat lasten- ja nuorten kirjat.

Mieleen hiipi kerralla pari syytä:

Kirjat ovat uusina pirun kalliita. -Elleivät ole esim. englanninkielisiä. ( Poikkeuksiakin on. ) Niipä kirjoja ostetaan mieluusti käytettyinä. Puhumattakaan, että kielitaitoisimmat ostavat kirjansa mistä halvimmalla saavat.

Itsekin vasta shoppailin käytettyjä kirjoja porukoitten harmiksi. -Joko taas?! Oli parin viikon ajan aika yleinen huudahdust kun käppäilin kotio kirjapaketti kainalossa. Tai kun posti toi pikkuisen kirjakirjeen postilaatikkoon. Useimmat näistäkin kirjoista sellaisia joita ei enää jostain syystä kirjakaupasta saa; nafti painos joka on ajat sitten myyty loppuun eikä uutta painosta oteta seuraavaan kahteenkymmeneen vuoteen...

Ja totta kai shoppasin myös ulkomaisissa kirjakaupoissa halpojen kirjojen perässä. :P

E-julkaisut... Mjääh. Olen edelleenkin niitä kovalevyntäyttöjä vastaan. Nenä kiinni näytössä ei voi olla silmille hyväksi. -Tai entäpä kun on sähkatko ja masiinasta loppuu akku? Mitäs sitten luetaan? Suomessa tämäkin floppasi jo siinä, että e-kirjoja yritetään myydä tasan yhtä kalliilla kuin painotuotteitakin. Ei tasan.

Luulisin, että vielä nykypäivänäkin fantasiakirjat luokitellaan vain ja ainoastaan lasten ja nuorten kirjoiksi. Johtunee siitä, että useimmissa päähenkilö on joku penska taikka teini, jolla kaikki ei välttämättä mene ihan putkeen tai joka tempaistaan keskelle jotain elämää suurempaa seikkailua. - Onnistuu se toki aikuistenkin kirjoissa, Stephen Kingin tuotokset malliesimerkkinä. Eikä Hal Duncankaan huono ole.

Useimmat aikuisten kirjat ( voitteko millään olla ajattelematta pornoa sen 10 sekuntia kun luette tätä, kiitos? ) käsittelevät kohtalaisen kuivia, tylsiä aiheita. Yritän parhaillaan lukea dekkaria, jonka yllätyksellisyys ja mielenkiinto kuivui kokoon sivulla 40.

Hittolainen jos noita joutuisi lukemaan enempi niin menisi viimeinenkin mielenkiinto lukemiseen.

Onhan toki aina se mahdollisuus, että kustantaja odottaa aivan liian suuria myyntilukuja kultakin painotuotteelta. Niitä voisi toki mainostella vähän enemmänkin kuin jättää maistaminen pelkästään kirjakauppojen huoleksi. NIinpä, nyt jää ne uudet mersut ostamatta tänä(kin) jouluna.

Vihdoinkin

Tässä on mukavasti meni kolme viikkoa odotellessa kuin kuuta nousevaa koska paikallinen S-market mahdollisesti saisi korttiaskartelulehden lehtihyllyynsä.

Kieltämättä kyrsi keskiviikkona kuunnella ja kattella kassatädin selitystä ja päänpudistelua; “ei mitään havaintoa”, kun kysyin asiakseni, että tuleeko sitä edes. Puhumattakaan siitä olen-pihalla-kuin-lumiukko-siitä-mitä-juuri-sanoit ilmeestä.

No, onneksi torstai oli sitäkin parempi ja lehti löytyi. Vahingossa. Olivat tunkeneet sen eri paikkaan kuin missä se normaalisti on. Siellä se normaalisti on muitten käsityölehtien seassa. Taisin saada toiseksiviimeisen mitä olivat taas varannu hyllyyn.

Oli muuten perkele jo aikakin. Joulukuussa se oli ilmestyny kotimaassaan ja siitä yleensä menee sellainen kaksi viikkoa, että se on saatavilla täälläpäin. Nyt meni sitten kolme.

Kieltämättä aika niskavillat nostattavaa lueskella jouluaiheisista korteista, mutta...

Pelottaa ajatellakin, että entä jos tammikuun numeron saa vasta helmikuussa. O..o’ Kieltämättä huolestuttaa tosin miten täälläpäin voi laahata noi numerot noin jäljessä... varsinkin kun 140 on kohta jo ulkona. Ellei ole jo. Kunhan ei vielä menis siihen että tilaan ton lehden kotio, etten jää paitsi. :<

Mutta.... juurikin leimasimien takia. Minkäpä muunkaan. :3 Kävi jo joulukuun numeroa selatessa miettimään mitä kortteja teen sitten. >83

Taas lisää syitä vittuuntua postin palveluihin...

Tänään taisin törmätä sellaiseen käsitteeseen kuin postittaminen “pakettiautomaatin” välityksellä. Eli siis se on se metallikaappi, johon tungetaan paketit ja sieltä ne noudetaan.

Ja parasta kaikessa... löytyykös sellaista näiltä leveysasteilta? Kyllä, ei löydy. 8’D Hyvällä onnella lähin taitaa olla, tai siis oli ainakin vielä viime vuonna, ehkä, noin reilun 40 kilometrin päässä.

Siis ehkä, ellei ole lomien vuoksi “poissa käytöstä”. Vau. Ajatelkaapas pikkuisen yhdistelmää; automaatti, joka on poissa käytöstä. Eivätkös ne aina ole osuvasta poissa käytössä, mitä automatisointiin ja automaatteihin tulee?

Pakettiautomaatit hyödyntävät vain ja ainoastaan suurimpien kaupunkien asukkaita, eivät ketään muita.

Ihan kuin siinä ei olisi tarpeeksi, armas postimme on uudistanut kotisivunsa tehden niistä trendipellejen paratiisin. Löytyykö tarvittavat; seuraa lähetystä ynnä muut tarpeelliset heti sivun avauduttua? Ei löydy. Eikä tahdo löytyä kunnolla kun etusivun hirvityksestä päästään.

Puhumattakaan ällön simppelistä WIN 8 leiskasta. Kyllä, ei voi kuvitella kenenkään edes persesilmän lepäävän moista katsellessa. Kun kyse on palvelusivusta sen olettaisi toimivan mutkattomasti ja palveluiden on oltava tarjolla mielellään heti ja niitä ei todellakaan kannata piilotella pikkuvalikoiden taa.

Älypuhelimia ajatellenhan ne onkin tehty, että räplättävää riittää mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Mielellään niin kauan kuin puhelimen akku kestää.

En voi edelleenkään ymmärtää miksi yksinkertaisista asioista pitää tehdä monimutkaisia. Puhumattakaan, että hehkutellaan palveluita joita ei voida edelleenkään tarjota kaikille.

Teeskentelijä kaverina =…O

Hmmm. Hetki kun en tiedä mitä pitäisi ajatella yhden nettitutun journakirjoituksesta, jossa oli meikästäkin lyhyt luonnehdinta. Aika hyvin tarinoitu, sillä kovin väkinäistä se yhteydenpito on ollu.

Viime vuonna sillä pelitti Daz Studio ihan hyvin, muttei se tajunnu edes rautalankamallia siitä miten mallit asennetaan kansioihin. Tai miten kansiot luodaan. Ohjelma myös rupes kummasti pelittämään kunnolla kun hän oivalsi ensin rekisteröidä sen. Siitä muutaman kuukauden hiljaisuus ja toteamus et hän oli asentanu ohjelman pois kun aikaa ei ollu sille. Lue: ei vaan osannu käyttää sitä.
Sitten taas asensi sen uudelleen, muttei vieläkään tajunnut miten kansioita luodaan tai miten mallit asennetaan niihin kansioihin ohjelman käyttöön... Muutama kuukausi takaperin syy miksei voi opetella ohjelman kanssa on, että sen hämärimmät latailupuuhat olivat tuoneet koneelle ylimääräistä.
Viimeisin syy miksei voi opetella ohjelman käyttöä tällä kertaa olikin, että kone on muka liian pieni pyörittää ohjelmaa. Tunnistan kyllä tekosyyn kun sellainen esitetään. D:

Korujen tekoon inspaamisesta en sano mitään, niistä tai niiden tekemisestä ei olla paljoo ees puhuttu. Helmien ja matskujen ostamisesta kyllä meikäläinen pälättää niistä ja kaikenlaisesta muustakin kun toinen ei puhu juuri mitään. <..<

Sen varjolla tuli tutustuttuu kun hän halus oppia Daz Studion käyttöä ja lupasin neuvoa siinä. No, minun vikani ei ole jos opastettava ei tajua selviä asioita, lukemaansa. Kummallista on, että vielä viime vuonna alkuun päästiin aika helposti mutta ei sitten alkua pidemmälle. O..o

Olen sanonu mielestäni aika usein, että Daz Studion alkuun pääsee kyllä, mutta siinä tarvii olla tietsikan perustaidot hallussa. Muun oppii kyllä jos viittii lukea tutoja ja käyttöohjeita ja kyselläkin voi aina. Ei ole siitä kiinni etteikö apuja sais. Puhumattakaan miten helppoa avun pyytäminen on. O..o

Mutta, jos haluu välttämättä teeskennellä, että aivan kaikki on OK, suotakoon moiselle. Masentavaa kyllä miten helppoa netissä näkyy olevan tuollainen pirun tekopyhä teeskentely.

HIM:illä on mielestäni aivan loistava tilanteeseen sopiva kappale, tai ainakin sen kertosäe on mitä osuvin; Keep on pretending, eli jatka teeskentelyä.

Olisihan se voinut toimiakkin...

Meikää kieltämättä alkaa vituttaa jo toi et ensin on hyvä et oon saanu ns. paremman ja palkkasemman homman ja nyt se sitten on jo paha. Että pitäis ettiä sittenkin jotain muuta. Pelotellaan sillä joka paikkaan nenänsä änkeevällä yliuteliaalla ämmällä, joka siellä tahtii tulee polkemaan syyskuun jälkeen. Niinköhän mä olen saatana sokerista tehty, et sulan jos pikkasen viskataan vettä korville. Ennemmin se akka saa luvan varoa meikää etten testaa miten kynnellä tapettava se on jos hyvin rupee utelemaan meikän asioista.

Kaduttaa jo sekin et mainittin Pedolle, että on pakko käydä kaupungissa lataamassa bussikorttiin sarjalippu. Jotenkin se oli jo automaattisesti hänen palkkapussistaan pois, vaikka tähän asti olen kyllä menoni maksanut ihan itse ja omista rahoistani. Miinus ne muutamat kerrat kun on ängenny lempeää väkivaltaa apunakäyttäen mulle rahaa, että hoidan kauppaostokset.

Minä en ymmärrä sitä naista. O..O’

Se on nyt paha että joudun jostai helkkarin syystä kulkemaan Uimaharjussa osan viikkoa, paikkaamassa jonkun osa-aikaeläkkeisen vapaita. Mitä en kyllä sitäkään ymmärrä, että siellä kuitenkin on osaava pajavetäjä ja miksen sinne palkata erikseen apulaista, joka voisi olla siellä seitsemänä päivänä viikossa. O..o Tai mikseivät pistä sitä osa-aikaeläkkeistä jo pihalle ja palkkaa uutta? Ei voi oikein ymmärtää tuotakaan logiikkaa, että yhden jonka pitäisi olla apulaisena paikassa A, pitää hääriä paikassa B, vaikka paikassa A olisi hommia mitä taas paikassa B ei juuri ole. Puhumattakaan, että paikasa B tehdään asiat ja paperihommat tyystin eri tavalla kuin paikassa A.

Niin, pistetään meikä sellaiseen hommaan. En vastaa seurauksista! >..<

No, tapetilla oli myös tämä suorastaan epäinhimillinen työaika eli aamu 7stä eteenpäin. Aivan yhtä epäinhimillistä rääkkäämistä se oli silloin kun piti aamu 7n linkkaan kertetä, että oli amiksessa kahdeksalta. Harvoin olin kellolleen kun piti sitten kävellä koululle pysäkiltä. Herätys oli muistaakseni siinä viiden aikaan? Jos mä selvisin sillon käydä joka päivä kun oli merkitty kouluu, amiksessa niin miksen sitten töissä? D:

Minun päivärytmilläni, uni ei tule käskemällä yhdeksältä tai viimeistään kymmeneltä. Eikä taatusti tule uni silmään kun lasken pääni tyynyyn. Ei, mä pyörin sängyssä ainakin tunnin, joskus kauemminkin, kunnes vihdoin rentoudun ja pääsen uneen. En, vaikka miten pentuna yrittivät kasvattaa siihen oppiin. Ei ole minun rytmini se. Kahdeltatoista viimeistään ja kyllä viisi tai kuusi tuntia riittää. Kuusi mieluusti. Joskus on menty kolmellakin. Kuukautisten kanssa ei riitä mikään tuntimäärä. Sitä on väsynyt ja tekee mieli repiä kaikki kappaleiksi. Piste.

Iltapäivätorkut otan jos väsyttää tai viluttaa tai on vähän molempia. Paras tapa saada molemmat, on käpertyä peiton alle. Sain kuulla vittuilua valvomisestani Behemothilta kun tapas mut nukkumasta päivällä. Anteeks vaan, että olen vilustumaan päin, nainen ja jolla sattuu nyt vaan olemaan se aika kuukaudesta tai siis se kuukausi kun valuu verta koko helvetin kuukauden ajan! Seuraavaan kuunvaihtoon asti. D: Kieltämättä vittumaista. =..=

Perkele itteenikin masentaa jo valmiiks et miks helvetissä ees suostuin moiseen! Ja vielä sen kerran kun tämmöinen tilaisuus saada töitä kävelee vastaan. Eikä miulta ees juuri kysytty, että sopiiko kaikki tämä, ängettiin vaan että osaava ihminen ja tuota ei päästetä mihinkään.

Perkeleen perkeleen perkele!

Kyllä mä sen haluan, mutta kahdeksaks ja ilman Uimaharjua. =..=’

Jalokiviväärennösistä

Tuossa osui huutokauppasivuilta vastaan sangen mielenkiintoinen vipeltäjä. Korukauppias, joka kauppaa käsittämättömän halvalla “aitoja” smaragdeja ja muuta. Tämän pitäisi jo herättää hintatietoisessa kuluttajassa hälytyskellot soimaan ja esittämään asiallisia kysymyksiä.

Beryllejä ne kyllä saattavat hyvinkin olla, mutteivät mitään puhtaita beryllejä. Puhdas berylli kun on väritön ja läpikuultava. Smaragdi toki kuuluu beryllihin ja on värimuunnos, jossa kromi antaa kivelle sen voimakkaan vihreän värin. Kivi on myös läpikuultava.

Siinä sitä onkin katseleminen kun vihreää sävytettyä ja hiottua kiveä kaupitellaan smaragdina. Kauhistuttaa se, että ihmiset ovat valmiita maksamaan jopa feikistä kunhan sillä vain on korukiven nimi ja vakuutellaan tarpeeksi, että aito on.

Jos se olisi aito, ei lähtöhinta olisi niin alhainen. -Ellei olisi oma lehmä suossa. Eikä kyllä ehkä sittenkään.

Aito kivi ei olisi niin... läpinäkymätön hiottu möykky. Aidossa hiotussa, jopa kakkoslaatuinen kiiluisi aivan eri tavalla kuin mitä kuvissa vilkkuvat juovikkaat, epäpuhtaat kivet. Safiirissa on näkyvillä erikoisia täpliä ja se on tasan yhtä läpinäkymätön kuin “smaragdit” hiottunakin. Hionta vaikuttaisi olevan sen laatuinen, että jo siinä näkyisi kiven läpinäkyvyys.

Eikä aitoa smaragdille tarvise antaa sävytyskäsittelyä.

Mitä tulee aitoustodistukseen, se ei ainakaan ole virallinen GIA:n sertifikaatti, vaan jonkun intilaisen KGCL:n myöntämä ja näitä näkyy 9.60 dollarilla saavan Ebaystä. Asiakkaan antamilla tiedoilla ja kuvalla varustettuna. Yhtiön kotisivut taas, no... eivät ole hääppöiset. Sivut on, mutta se onko koko firmaa olemassakaan, se on toinen asia. Puhumattakaan kuinka kauan labran sivut ovat olleet “kesken päivitystä”.

Se hanakkuus millä myyjä puolustelee tuotteitaan osoittaa sen, että joko on “kiistän kaiken viimeiseen asti” paatunut huijari tai sitten sinisilmäinen setä tai täti, jota on etelän matkalla viilattu niin pahasti linssiin ettei paremmasta väliä ja hän on sitten luullut ostaneensa aitoja kiviä todella halvalla.

Tätä jälkimmäistä tukee se, että kivestä on kyllä antaa mitat ja jopa alkuperäismaa, muttei kuitenkaan tietoa mistä kivi on ostettu. Tai sen tarkempia tietoja esimerkiksi sävyvirheistä ym.

Puhumattakaan, että alan harrastaja/ammattilainen kyllä olisi tunnistanut aidon tavaran jo kauppahetkellä ja kertonut mistä ja mitä kautta on kivet alunperin ostanut. eikä ole tutkinut, eikä ottanut selvää ovatko aitoustodistukset aitoja. :( Kovasti puolustelee niitä kyllä, mikä voi olla jo merkki siitä, että aavistelee tulleensa petetyksi ja hankkiutuu nyt kovalla kiireellä tavarasta eroon.

Oma kokemuspohjani on aloitelijatasoa,  mutta älkääs pr00t vielä väheksymään alkako. Aloittelijalla on käytössään tietoverkko mistä tietoa voi etsiä ja tietoa on saatavilla. Kaikki ei suinkaan luotettavaa, mutta jos tieto löytyy virallisilta sivuilta, kuten luotettavia sertifikaatteja myöntäviltä tahoilta. Luotettavimmat aitoustodistukset jalokiville, ei pelkästään timanteille antavat vain HRD, Diamond High Council, GIA and IGI.

Tämä se on ihanaa luettavaa aiheesta ja juuri tarpeeseen. Silkkaa nannaa ja annas kun lainaan vähän;

Laboratoriotodistusten vaihtaminen:
Timantti voidaan myydä paremman kiven papereilla. Tämän estääkseen monet laboratoriot ovat alkaneet kaivertamaan todistusnumeron laserilla kiven reunukseen.

Laboratoriotodistusten väärentäminen:
Yhdysvalloissa ja Aasiassa on tullut viimeaikoina esiin, että hologrammeista ja muista turvatekijöistä huolimatta esim. GIA:n ja EGL:n raportteja on onnistuttu väärentämään. Tämän vuoksi täytyy aina tarkistaa itse, että kivi ja paperit vastaavat toisiaan.

Paikkansa pitämätön laboratoriotodistus:
Kivi saattaa olla pahasti vaurioitunut sen jälkeen, kun laboratoriotodistus on annettu. Todistuksessa voi lukea esimerkiksi IF, vaikka kivi olisi käytännössä lohjennut kahtia. Myyjä saattaa jättää kiven vaurioitumisen kertomatta, vaikka tietää sen.

Itse tekaistu laboratorion nimi:
Papereita tekaistaan väärin laboratoriotiedoin. Esitettyä laboratoriota ei välttämättä ole olemassakaan. Monesti tällaisissa papereissa lukee certificate tai sertifikaatti. Joskus saatetaan jopa perustaa "riippumaton laboratorio/instituutti" myyjäyhtiön alaisuuteen.

Lähde: timantit.com

Ei pidä nipottaa että siinä puhutaan vain timanteista, ei muista jalokivistä. Kaikki tuo yllä lueteltu pätee aivan varmasti myös jalokiviin, joiksi timantitkin lasketaan. ;D

Oma arvaukseni myytävänä olevista smaragdeista ja safiireista on, että ne ovat molemmat samaa tavaraa. Epäpuhtaita, sävytettyjä/värjättyjä ja kiillotettuja ja hiottuja beryllejä, jota tässä aitona? Voi toki olla värjättyä synteetistä kiveä, joka myös selittäisi halvan hinnan. Todella räikeäksi homma menisi jos myynnissä olisi värjättyä ja hiottua lasia.

"Pohjosen poika/kaunis nainen osta sie kaunis, aito smaragdi! Nyt lähtee todella edullisesti! Tänne vain! Tänne vain!"
“Tuo ei... ihan vastaa käsitystäni smaragdista..."
"Se on sävytetty ja kakkoslaatua. Näin halvalla et saa mistään muualta. Tuleeko kaupat?" * lisää lipeväkielistä lirkuttelua oman valinnan ja mielikuvituksen mukaan *
"Tulee!"
"Aitoustodistus kaupan päälle"
”Oudonkuuloinen laboratorio…”
“Näitä meidän paikallisia pikku laboratorioita.”

Ja asiakas poistuu hyvillä mielin...

Ompelukoneenneuloista ja pakkausvirheistä, värivirheistä nyt puhumattakaan

Jännän äärellä, sarjassa ääretön. Minua ärsyttää miksi ompelukoneenneulat on pakattu noin tuhottomaan isoon pakkaukseen. Tuohon pakkaukseen mahtuisi useampikin neulapakkaus, puhumattakaan, että itse pakkausta voisi hyvinkin pienentää puoleen. Sillä turhahan on lama-aikana toivoa mitään säästöpakkausta ompelukoneenneuloja! Hah! Mikä vitsi! Jos sellainen olisi saatavilla, niin sehän maksaisi silloin kymmenkertaisesti ainakin normaaliin pakettiin nähden. <..<

Ällöttää myös vaalenpunainen pakkaus. Ihan kuin muita värejä ei maailmassa olisi olemassakaan. Ihan kuin ne kamalanväriset naisten lenkkeilyasut, jotka nyt ei liity asiaan muuten kuin suppean putkiaivoisen väriskaalansa kannalta. Oikeasti, tuollainen ei mielestäni houkuttele ostamaan, ellei olla aivan epätoivoisia.

Olisin muuten jättänyt mokoman hyllyyn, mutta kun mitään muuta merkkiä ei ole kaupassa tarjolla, niin se oli säälistä ja epätoivosta pakko ostaa!

Toisessa kaupassa olisi ollut, jopa farkku ja nahkaneuloja, mutten viitsinyt asiakseen kipittää sinne... Itse asiassa kipitin kyllä, mutta muistin ostaa vain kuivattuja hedelmiä, ompelukoneenneuloja en sitten muistanut alkuunkaan siinä kiiressä. >..<’

Jumalauta jos noitten neulojen laatu on paskaa!

PS. Neulan kuntoa kannattaa aina tarkistaa ja vaihtaa, jos neulan kärjessä tuntuu selvä rokama.

Tarvikemetsällä

Metsästelin torstai-illan ja perjantain tarvikkeita Soutachen aloittamiseen ja niitä kyllä löytyi, mutta aika oudosta paikasta. Nimittäin sitä olisi voinut luulla, että askartelukaupoissa myytäisiin, mutta eipä kävellyt vastaan.

Sen sijaan kaupasta, joka on omistautunut tee-itse-lemmikinomistajille... niin sieltä löytyy. Ja siellä tunnetaan välineet niiden oikeilla nimillä. O..o

Soutache-nyöreillä on pakko olla suomeksi joku jännä nimi. Mutta näistä suurimmista askartelukaupoista ei löytynyt mitä etsin. =..0

Kylän kauppaan ei taaskaan uskalla edes lähteä. Ei oo, ei oo on tullut liian tutuksi. =..=

Noo, ensi viikonloppuun mennessä luulen, että voin jo esitellä jotain pientä sitten. Ehkä. Riippuu suuresti tuleeko tavara ja onko se ylipäätään sellaista kuin pitää olla.

Ps. Löytyi blogi, jossa Soutachea kutsuttiin nimellä venäjänpunos. Kuitenkaan sillä haulla ei tullut mitään muita tuloksia sitten kuin tämän blogin tekstit, että... en vakiinnuta sitä termistööni vielä, koska sillä nimellä tekniikkaa ei missään muualla tai missään muussa yhteydessä tunneta.

Rakentavaa palautetta, olkaa hyvät

Viirasi.

Comipo! rendereitä.

Mennään sitten pohjamutiin kun ei ylöspäin päästä!

Siitä, että pääsenkö yhteen kylän yhdistykseen hommiin ei sitten tullutkaan mitään. Ei sitten niin yhtään mitään. Kiitos sen selkärangattoman sosiaalitoimen naikkosen, jonka piti asiasta ottaa selvää.
Nykyisin tästä on tehty monimutkaista. Ennen se oli työvoimapalveluimmeisen homma. Nyt siinä on useampi kapula rattaissa, vai liekö niissä pyörissä mitään kapuloita ensinkään kun ei ne pyöri mihinkään suuntaan.
Mutta, tämä immeinen jonka piti selvittää mitä tukia on käytettävissä ja mitä ne nyt sitten työpaikasta ottavat selville siinä ja katsovat jotain, että voidaanko tuota nyt ylipäätään laskea sinne... No. Hän ei sitten tehnyt työtään, josta hänelle maksetaan palkkaa.

Niin yksinkertainen asia. O.o

No, paremmaksihan se menee. Kuten kaikki asiat. No, sitten kun asiasta viimein otettiin selkoa, no eihän sinne tietenkään enää pääse, kaikki paikat on täynnä. Mahtuu joskus, ehkä ensi vuonna...

Alkaa kieltämättä vituttaa näissä halvatun projekteissa oleminen, sillä touhu alkaa muistuttaa jo niin farssia, että...
Tässä ollaan asiakkaana niin , jossa siis sosiaalitoimi on mukana vaikken ( vielä ) heidän puolen asiakas ole. Onpahan yksi pyöritys vähempänä. D:
Sitten päätin, että ookoo mennään nyt sitten kuntakokeiluun mukaan, että saadaan kaikki irti ja johan rupeaa olemaan kumma jos ei mahdollisuuksia ja työpaikkoja rupea irtoamaan. Onkos irronnut? Ei.
Kun ne näkee meikäläisen, ne juoksee karkuun.
Isompi työpajatyyppinen kokeilun, no minun mielipiteeni siitä tiedättekin. Kahdella kielllä. No, sieltäpä ei sitten otettu minkäänlaista yhteyttä yhtään kehenkään. Hämärää, kieltämättä.

Ja mitäs olisi tarjolla tilalle... työpajaa. Minulla on epämääräinen tunne siitä, että se voi hyvinkin olla se samainen paikka, jonne otetaan kaikki sekopäät, alkoholistit ja muut riippuvaiset ja yhteiskunnan epäsosiaalisin ja epämääräisin aines, joille kaikille pitää lain puitteissa keksiä tekemistä. Täällä se kaikki on kerätty pariin pieneen toimipisteeseen...
Ei pahalla, mutta kun asia on näin.

Ensimmäistä kertaa ikinä tulee hävettämään saatanasti. O...o Moni jo pilkkas ja ivas sitä, että olin kierrätyskeskuksella. Ihan kuin itsellään meni paremmin olla hommissa konkkapaikoissa. Hah hah haa!

Että noinko se tulkinta pitää tehdä?

Hmmm... katselen miten ammatti-tarotkortin lukija tulkitsee kortteja ja sanotaanko näin, että osaan saman, vaikka oppaista pitää luntata. Ehkäpä jopa paremmin. Useimmat noista näkyvät lätkivän kortit pöytään ja kertovan mielivaltaisesti mitä mieleen juolahtaa ja sen mitä asiakas haluaa kuulla.

Päälle toki vielä se, että jokainen soittaja kuulostaa ääneltään samalta. O.o Päivästä toiseen. Itseasiassa ainakin kolme eri äänityyppiä. <..<’ Vai voiko useammalla ihmisellä olla niin samanlaiset äänet?

Kylän juoruja…

No voi sun helvetti. Sain tänään kuulla kauttarantain juttua, että suunnitelma B:n työpaikkaan todellakin kaivattais ja vissiin olis ihan tammikuulta asti huudettu et meikä tulee sinne hommiin. Olisinpa kuullut tuosta pari kuukautta aiemmin ni olisin jo siellä!

Mutta, ongelmana on nyt tällä kertaa ettei se ole minusta kiinni vaan mitä kuntakokeilun täti sanoo, mitä työkkärin täti sanoo ja sitten vielä siinä välissä on joku jarru, joka päättää ylipäätään siitä minne oikein menisin hommiin.

Että yksinkertaisistakin asioista osataan tehdä vaikeita. =..0’

Olematon maineeni tulee kyllä saamaan ison kolauksen tästä sen huhumyllyn päästessä kunnolla jauhamaan. =..=

Home made sushi

Oli niin pakko tehdä ja olin suunnitellut kokeilevani sushin tekoa jo useamman kuukauden ajan ja nyt... NYT! Nyt se on tapahtunut. Osasin! Tosin, kylmäsavulohi ( oli vain sitä ) antoi aika tunkkaisen makuvivahteen tähän elämykseen, mutta ei se mitään, ensi kerralla käytän tavallista suolalohta! 8) Muinä täytteinä; paprikaa, kurkkua ja porkkanaa. Osan susheista käärin makisushina norin ( merilevää )sisään. :3 Täytettä jäi vähän ylikin, joten tarjosin sitä lisukkeena sellaisenaan. x)

Tässä tuolilla ( erittäin hygieenisesti ) kun evakuoin sushit etteivät joudu vieraan suuhun. Tosin, sen verran hermoheikko se äijä, että olisi varmaan lähtenyt kuin kuppa Töölöstä jos olisin tarjonnutkin. 8’D Kuvassa on myös veitsi ja bambumatto...

Miulla oli nimittäin bambukäärön sisällä vielä yksi makisushirulla odottamassa leikkaamista. 83 Leikkasin sen sitten kaikessa rauhassa ja herkuteltiin Pedon kanssa sushilla.

Mitä taas tulee siihen arvaukseen, että olisin saanut vieraan kaikkoamaan. Siihen pätee se seikkaa, että osa suomalaisista edelleenkin mieltää sushin raa’aksi kalaksi jostain kumman syystä.

Oli viime kesällä kamalaa kuunnella joitten kynnellä tapettavien pissisten hyivittuoikeestisus-hia Jotainvitunraakaakalaaensyö! kitinää. Koko 35 kilsaa kaupungista kotikylänikeskustaan. Siinä on omat huonot puolensa ettei ole mp3-soitinta tai sellaista puhelinta et siihen sais kuulokkeet ja vois soittaa jotain kivaa musaa... kuten Ruoskan Rabies levyä...

Ikävämpää, että vieraille eksyi eräs sukulainen, jolla ei ole sellaiset hyvät tavat hallussa kuin, että jos ollaan tulossa kylään... eiköhän kannattaisi soittaa hyvissä ajoin ennen kuin ollaan kylään änkeytymässä, että onko talon väki kotosalla. Tämä lahjakkuuss hohaili sitten vasta soitella kun oli jo kerran tapautunut, eikä ketään ollut kotosalla, että missäs kaikki on. Että ei näin! Ei todellakaan näin!

PS. Varmaa on, että sushia teen uudelleenkin. Wasabin ja inkiväärisäilykkeen kera ensi kerralla. Tarvikkeet herkkuun löytyivät lähikaupoista. 83

Yksi vähemmän

Tiimaria ei sitten enää ole ole. Vaikka pääsin asioimaan siellä harvoin, siellä tuli sentään käytyä ja se oli askartelijan unelma-aitta.

Tuli nähtyä Tiimarin nousu krääsäkaupasta askarteluliikkeeksi. Sääli ettei se riittänyt, vaikka myyntipisteitä saattoi kaupungeissa olla useitakin. Lieneekö syy ollut taas se iänikuinen pakko saada uusi mersu pomoille joka joulu vaiko mikä. En oikeasti uskonut, että tiimarilla menisi niin huonosti, että lähestulkoon yhdenäkin ( siltä se tuntui ) lyödään hanskat naulaan.

Toisaalta, ymmärrän myös että nykyisin askartelukauppoja toimii verkossa useita, jotka tuovat suurinpiirtein kaikki kuviteltavissa olevat materiaalit tarjolle kaikkialle kotimaassa. Puhumattakaan nyt ulkomaisista kaupoista jotka toimittavat myös tänne kolkkoon pohjolaan jotain erikoista, jota ei joka naapurin mummolla olekaan.

Kieltämättä hiipii ajatus, olisiko Tiimari vielä olemassa, jos se olisi ujuttanut jalkaa verkkokauppaan? Tai jos huhuttu yhtiön pelastus olisi toiminut ajoissa.

Mutta, vikkelä näpertäjä osaa varautua ja turvautuu jäljellä oleviin askartelukauppoihin ja opettelee asioimaan verkkokaupoissa.

Keksikää jotain uutta… mutta miettikää oikeasti vähän järjellä ensiksi…

Olen kironnu Hollywoodin mielikuvituksettomuutta jo useamman vuoden, että mitään omalaatuista, tai ylipäätään uutta ei oikein viitsitä nykyään tehdä.

Sen sijaan on joku kumman buumi “päivittää” vanhoja, ihan hyviäkin eepisiä leffoja. Eli tehdä niistä uudet versiot. En usko, että kyseessä olisi joku visuaalinen päivitys, vaan lienee joku helppo konsti tehdä lisää rahaa vähällä vaivalla.

Lähes jokaisessa leffassahan toistuu samat perhnan kliseet, draama, otokset ja parhaimmassa tapauksessa jopa juonikuviotkin. Vaihdetaan vain paikka, näyttelijät ja lavasteet.

No… mitä tulee mielikuvituksellisuuteen niin on toki hyvä, että vielä onneksi löytyy leffoja joissa on uskallettu ottaa jotain uusia ideoita ja sekoitella vanhoja piristävästi. Cabin in the Woods oli aika jännä. Siinä kävi mielessä, että tuollaiseen paikkaan olisin halunnut harjoittelemaan ja töihin!

Mutta, toki löytyy sellaistakin mistä voi vain miettiä miten helkutissa se on leffaksi asti viitsitty tehdä, tai ylipäätään miten helvetissä ne ovat minkään betalukuseulan läpi edes päässeet alunperinkään. Törmäsin tänään alessa olevaan leffaan Ihmistuhatjalkainen ( kannattaa kääntää nimi englanniksi ja unohtaa koko asia, että se on edes mainittu. ) Tutkin sen trailerin ja no… kiinnostus loppui siihen paikkaan ja traumatisoin ja terrorisoin parhaita kavereitani ko. trailerilla. Siinä kävi myös mielessä, että jos ikinä joku pyytää meikää selittämään Tzimisce-klaania niin esittelen sen trailerin ko. kysyjälle.

Omalla vastuulla sitten. D: Esimerkki siitä, että jotain ideoita ei ikinä kannattaisi toteuttaa…

Kangaskaupat verkossa huomio!

*ragemoodi päälle *

Yritäkääpäs löytää kangaskauppaa jossa olisi hinnat ihan rehellisesti metritavarana... eipä löydy. Eikä löydy kunnollisia trikoitakaan.

Sen sijaan mitä löytyy… on kiristyneet hermot ja saatanallinen angsti ja suoranainen raivo siitä miten yksinkertainen asia on onnistuttu hoitamaan perse edellä puuhun logiikalla.

Hermot meni tällä kertaa kangaskauppojen kanssa jotka ovat keksineet, että myydäänpä kangasta senttimetrin tarkkuudella, tai vielä parempaa! Ilmoitetaan metrihinta ja sitten hoidetaan asiointi niin, että kaupassa oleva hinta on 1cm hinta! Tai laitetaan 10 cm paloiksi! LOISTAVAA!

Nyt vittu oikeesti!!!!

Oikeasti. Henkilö, joka keksi tämän myyntitavan pitäisi viedä navetan taakse ja päästää kärsimyksistään. Yhteisen hyvän vuoksi. -Puoli metriä vielä menettelee, mutta mikä vitun järki noissa 1cm, 5cm ja 10 cm paloissa muka on?!

En pysty käsittämään, miten perkeleessä tälläinen hinnottelu nyt on kenenkään asiakkaan mielestä mitenkään hyvä asia?! Auttaako tällainen hinnoittelu ketään muuta kuin ehkä myyjää joka onnellisena hykertelee kangastilkkuja repiessään, että nytpä asiakkaalle on tullut mittavirhe, mutta mitäs se haittaa?!

Voisiko joku ystävällisesti selittää mikä järki tälläisessä hinnoittelussa on, paitsi selvä kuluttajan viilaaminen silmään? Kaupan käynnin pitäisi olla helppoa ja mutkatonta. Sanotaan, että jos haluan ostaa kolme ja puoli metriä kangasta. Kaikkein vitun viimeisimmäks mie rupean sitä senttimetreiksi muuttamaan tai laskemaan, että montaks helvetin senttipalaa siihen 350 senttimetriin menisi tuon tai tuon kaupan logiikalla. Tai montako 10 cm palaa meikän pitäisi ostoskoriin tökkiä että suurinpiirtein saisin 350 cm pätkän kangasta. ( Sukkaan muuten matematiikassa ja se seikka pistää ragettamaan vielä tuplaten enemmän! )

Toi kotisivusysteemi ei voi olla noin perkeleen ongelmallinen etteikö sinne voisi saada metrihintaa selvästi näkyviin ja päättää, että kankaat myydään metreittäin tai korkeintaan puolen metrin paloina. Piste. Niin ne halvattu myydään tähänkin asti ja sellaisena saisi myös pysyä.

Johan nyt on markkinat!

On se muuten jännää, että santtu on ehkä niin itsestäänselvyys suomessa, että niitäkö ei sitten mistään puutarhan verkkokaupasta olevinaan saa?! Arvelin, jos ensi viikolla pääsee kylille niin käyn K-kaupasta kattomassa ( kun kylän toisessa kaupassa ja ainoassa kukkakaupassa on pelkkää ei-oota koko ajan. ) onko sinne jäänyt sellaista värimuunnosta, jonka haluaisin. Mieleni minun tekevi sellaista valkoista, jossa olisi purppuranvärinen keskus. Niinkuin tämä valkea-violetti mitä rakastan, mutta purppurampana vain.

Kyllä, pidän santuista ja ikkunalaudalleni niitä vielä mahtuisi pari. Metsästän edelleenkin ihanaista ja suorastaan jumalaisen kaunista blue dragon lajiketta. Jos saisin edes yhden.

Pitääköhän tämän takia liittyä johonkin puutarhafoorumiin, että olisi pieni mahdollisuus saada tuollainen. =..=

Niin ja nämä mitä miulla on tällä hetkellä, voivat hyvin. Kuki eivät ja nekin mitä sain pedolta aikaisena synttärilahjana; kukat kuivuivat ja lehteä pusketaan. On siis ihan kasvuaika ja syksyllä juurtuneet koittavat nyt kovasti puskea pientä lehteä.

Seuraavaksi vuorossa olisi santtuarmeijani kouliminen. Jokainen saa oman ruukun ja uutta multaa. :3

Peto se vaan tykkää vittuilemisesta. Se on jo vuosia nalkuttanut mulle siitä, että kun hänellä oli niitä erivärisiä niin kaikki olevinaan muuttuivat yksiväriksiksi sinisiksi. Jos kerran värimuunnos on kasvin geeneissä niin kärpäslegioonakaan ei saa sitä väriä muuttumaan.

Voin väittää melko varmuudella, että hän ei ymmärrä intoani santtuihin, niiden hälläväliä kasvatukseen tai siihen, että pidän santuista ylipäätään. Minusta ne ovat somia ja sitkeitä. –Tai oppineet sitkeiksi miun kanssa. Sinnittelevät todella, todella sitkeästi. :3

Kummallisia havaintoja mitä tietokoneiden varaosien saamiseen tulee…

Et tule saamaan halvalla kotimaasta. Tai sitten ei löydy ollenkaan.

Huomasin olevani jännän äärellä kun koneeseeni piti saada uusi näyttö. Miten voidaan Suomessa rahastaa käytetyllä näytöllä satoja, parisataakin tai jopa neljäsataa euroa. Okei, pitäähän sitä ihmisen elanto tienata, mutta miten kummassa kauppa käy? Varsinkin kun asiakaskandidatti etsii ennemmin halvempia vaihtoehtoja.

Ei, en edes harkinnut vieväni läppäriä mihinkään alan liikeeseen. Päätin että ensin katson onko mitään tehtävissä. Oli. Voinko tehdä sen itse? Voin. Osaanko tehdä itse? Nähtävästi, ei mikään kummoinen operaatio kun merkkikohtaisen videon aiheesta on löytänyt ja katsonut ja ymmärsin kaiken lukemani ja näkemäni. O..o Ei, ei voi sanoa että olisin sormi suussa vinkumassa ja uikuttamassa kuin joku aivoton ja avuton bimbo jos kyse on tietokoneista.

Sitten, sopivan varaosan etsintä, paikallistaminen ja tilaaminen.

Miulle tarjottiin näyttöjä kotimaisissa liikkeissä... halvin olisi ollut 110 euroa. Kallein 200 euroa. Käytetty näyttö 140 euroa. Aivan. Käytetty. Toinen näistä suomalaisista totesi aika itsevarmasti, että halvemmalla en muka saa mistään. Pitikö se ottaa haasteena? Bring it on, honey!

Tutkiskelin ennen noita vastauksia, eri paikkojen hintoja, sekä sitä mistä kallistuisin tilaamaan. Käytettynä ebayssä hinnat alkaen noin 53 euroa... amazonin kautta myyvissä liikkeissä 70 euron luokkaa... Britanniassa keskimäärin näytön hinta kutakuinkin 50 puntaa eli n. 60 euroa. Jenkeissä näytöt noin 65 euroa muistaakseni, mutta päälle kolmisenkymmentä euroa postarit. -Mutta silti pitkälle alle 100n euron. Paitsi ehkä tullimuodollisuuksien jälkeen...

Päädyin sitten sopivan ( olettaisin ainakin kun kaikki tarpeelliset tiedot natsasi ) näytön kanssa brittiamazoniin. Kuten sanoin, kaikki näytön tiedot natsasivat, mutta toki jokin voi aina mennä pieleen... hintaa tälle komeudelle tuli 78 euroa ( postikuluineen ).

Tekee niin mieli vastata näihin kauppohin, että voivat pitää sen varalla. Kiitän myös saamastani informaatiosta, mutta ikävä kyllä hintaso on sellainen jonka uskoisin käännyttävän varaosia etsivät asiakkaat ovelta. Juurikin tästä syystä uskoisin, monella on jäänyt varaosien ostamisesta paskan maku suuhun, että uudenkin saisi halvemmalla kuin entiseen varaosan, joka maksaa pahimmillaan laitteen hinnan tai osan siitä. Yrittäjillehän tämä tarjoaa sitten porsaanreiän todeta, että varaosien myynti ei kannata, kukaan ei osta niitä. Eihän kukaan niitä noilla hinnoilla halua ostaa. :( Tämä sitten ajaa fiksuimmat kuluttajat etsimään varaosia ulkomaisista kaupoista.

Että näin...

Säilötään ne eliniäkseen pumpuliin ja avot miten hyvää tulee! 8’D

En tiedä pitäisikö itkeä vaiko nauraa, mutta nähtävästi jenkkien ylivarjeleva kukkahattutätimeininki on erittäin hyvää vauhtia rantautumassa Suomeenkin.

10 leffan musta lista ja jos se ei riitä, katsokaa toki tuo jenkkien 40 leffan lista, josta osa on teineille ja aikuisille tarkoitettuja hömppäleffoja.

Tuon listan on pakko olla pilaa…...

En ymmärrä, että miksi ipanat pitää nykyisin kasvattaa pumpulissa ja kieltää kaikki mistä tunne-elämyksiä nyt voi tulla. Ihan kuin tunteiden, niiden vaikeimpienkin, käsittely yritettäisiin tukahduttaa kokonaan.

Mitä tulee ihmisestä joka ei opi käsittelemään tunteitaan? O.o’

Osa elokuvista perustuu osalta ainakin sille, että katsoja saadaan tuntemaan jotakin. Mielestäni se on syy ( rahan lisäksi ) miksi leffoja tehdään. en usko että ihminen viitsii katsoa leffoja jos ne eivät jollain tapaa herätä jonkunlaista tunnetta. Eikö?

Ei saa tuntea surua. Ei saa nauraa. Ei saa iloita. Vihaakaan ei nykyisin saa tuntea mitään kohtaan. heti ollaan sormella osoittelemassa ja haukkumassa ja pitämässä aivan kamalana ihmisenä.

Mitä ihminen sitten saa tuntea?

Nähtävästi ei mitään.