Mikä päivä jatko-osa

Eilinen oli jo MIKÄ PÄIVÄ! osastoa ja tänään sama tahtii näkyi jatkuvan. Kirjoitan eilisestä sitten huomenna ja postitan sen eiliseksi. Eilen en jaksanut ja tänään en yksinkertaisesti malta. Tänäänkin tapahtui.

Yöllä tai aamuyöstä, joku torvi oli saanu operoitua autonsa sillankaiteeseen. Harmi vain että kuitenkin niin hissukseen, että sillan metalliosia oli paskana, muttei ollut saanut autoaan ja itseään jokeen. Olisi joutanut ellei kyseessä ollut sairaskohtaus.

Töissä oli kuin olisi ollut töissä ruumiskellarissa. En ole ollut hommissa siellä. Vielä. Mutta vielähän sitä ehtii kaikkeen, eikös? 8’D +10 astetta, joka tuntui kuumiin kesäpäiviin tottuneista -5ltä. Porukka istui sisällä hommissa takit niskassa, yhdellä oli viltti sylissä ja toppatakki. Pomolla huulet sinisinä. Oikeasti, eipä paljoa naurata sellaiset olot.
Etälämmityksessä vain kiistetään, että ei ole mahdollista, teillä on siellä +20 astetta. Pitkällisen maanittelun jälkeen kävivät lopulta katsomassa, todeten että toissapäiväiset ukkoset olivat sitten tehneet pikku pikku tuhoja.

Arvelin työpäivän päätteeksi käväistä kierrätyskeskuksessa kun en ole vähään aikaan siellä käynyt ja oli sellainen olo. Siis sellainen, että menen sinne ja juuri tänään. En juurikaan tiennyt, että miksi mutta päätin sitten mennä kuitenkin. Eihän sitä koskaan tiedä kun tulee sellainen vaistomainen olo. Yleensä se enteilee hyvää.

Päivän saaliina kahdet housut, jotka peräti mahtuu jalkaan, animeboxi jota olen metsästänyt  vuoden päivät ja materiaalia koruihin. Siinä määrin, että hirvittää jo itseänikin. Ja sitten ota-tästä-ja-vie-helkuttiin laatikosta erittäin jännä esine. 8¨’D Pois se, että tuli erehdyksissä niitten housujen kanssa sählättyä, kun ne on siellä isoissa laatikoissa niin olin kuorassu pinoon yhdet pikkuiset ( lue:normaalikokoa kaiketi ) farkut kun tutkin farkkulaaria. Enkä huomannut kuin vasta kotona. D: Noo... eiköhän noista jotain saa. >’D Kassin ynnä muuta ainakin.

Erittäin hyvä löytö ja vieläpä edullisesti. Lähinnä muovihelmiä, mutta myös emaloitu riipus, lasisiruhelmet ja kookosnappeja. Sekä animeboxi jota olen etsinyt kauan.

Tämä löytö oli Ota-Tästä ilmaiskorista. Kokemuksesta tiedän, että ovat miettineet ettei tuollaista kukaan ostaisi. –Olen ollut itse siellä töissä sen verran usein. x’D

Tosiasiahan on, etteivät normaalit, mielikuvituksettomat ihmiset osaa arvostaa mitään outoa ja kiehtovaa, jota joskus tulee vastaan. 8)

Ainoa vika joka tässä on, on väri, mutta muuten se on ihanan karmiva ja soveltuu hyvin sormusten yms esittelyyn. >’3

Lyhyesti, tästä ei voi enää päivä parantua. Toki, jos shenkerillä löytäisivät pari viikkoa kateissa olleen rosherin paketin niin... mut sehän on liikaa vaadittu. D:

Olihan se jo aikakin?

Tänään pistin elon risaiseksi ja investoin uuteen kännykkään. Simpukkamallia, musta ja kameralla ja reippaasti alle satasen. 83 Halvemmallakin olisin päässyt, mutta halusin sellaisen jossa on jonkunlainen kamerakin. Hätävarana. Mutta radio? Sellainen kännyssä on kyllä yksi turhake.

Meikän ihan eka oli nokialainen, jonka sain papalta ennenku amis alkoi. <3 Hankin sit nokian simpukkaa, joka ei kuitenkaan ollut mikään paras mahdollinen. Mahtaisikohan kukaan haluta sen jos koittais myydä pois? Vielä toimii ja akkuja siihenkin malliin myydään.

Sitten löytyi todellinen rakkaus ja toimiva puhelin. Siemensin simpukkamallia. CL75 ja kesti seitsemän vuotta. Vara-akuilla viimeiset vuotensa. Pitäisi saada sen syvyyksistä pelastettua viimeiset kuvat mummosta ja papasta.

Tässä välissä olen yrittäny opetella käyttää nokian simpukkaa, mut ei oikein luonnistu enää ja sit Behemothin ostamanaa vanhaa kommunikaattoria. Muuta hyvää olekkaan kuin näppärä tekstailussa. Huomasin et tohon samperin vekottimeen on hankala vastata. O.o

Toivottavasti tää mikä miellytti eniten on edes vähän samanlainen kuin tuo mihin miellyin aikoinaan.

En tajua mitä helvettiä tämä vitun hömpötys kaikkein uusimman ja viimeisimmän perään oikein on? Tai mistä se juontaa? Siitäkö, että pitää olla samanlainen kuin kaverilla vaiko siitä ettei muka ole mitään jos ei ole uusinta uutta ja velkavankeus? Brassailla sit kavereille montako appia käyttää ja muuta hyödytöntä paskaa.

Mie olen sitä mieltä, että mähän en appejä tartte, eikä mun myöskään tartte notkua netissä sihrustaen kännykän näyttöä, tai päivittää facee tai twitteriä joka viiden sekunin välein. –Tai stalkata mitä kaverit tekee…...

Mä ehdin ihan varmasti päivittää facebookkini illalla, jos on mitään aihetta. Ehdin varmasti myös vilkasemaan kaiken tärkeimmän. Sähköpostitkaan ei karkaa yhtään minnekään kuten ei tavan postikaan. Hätämakkarakaverit saavat luvan oppia odottamaan. –Eihän mulla edes ole sellaisia. Onneksi. x’D

PS. Kävin törsäämässä helmiin, huolimatta Pedon purnauksesta. Mikään ei ole kamalampaa kuin, että tulee inspiraatio ja sitten ei löydykään tarvikkeita toteuttaa visio.

Sen voi vangita paperille, mutta jos se ehtii unohtua sitten kun taas on tarvikkeita…... Turhautumisen määrää ei pysty sanoin kuvaamaan.

Mulla on pari helmityötä jotka haluaisin saada valmiiksi, mutta kun ei ole sopivia helmiä yhteenkään niistä!

Huvittavintahan tässä on, että samaan aikaan kun mie en sais hankkia tarvikkeita et saan virkittää itteeni ja oppii tekee koruja, samaan aikaan se itte raivoaa ettei voi tehdä jotain kun ei ole sopivia tarvikkeita.

Nappihamsteri

Sen ei pitäisi enää olla mikään salaisuus, että paitsi pidän koristeellisista napeista, pyrin tekemään niistä koruja.

Kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista olen kattellu nappeja sillä silmällä ja olen kattelu myös vanhoja edullisia koruja.

Olen sitä mieltä että ihmiset heittää pois kaikkea sellaistakin mistä vielä näppärät ihmiset saisivat muokattua jotain aivan uutta.

Kuten, vaikkapa;

Keskimmäisessä en käyttänyt nappia, mutta yhtä kaikki kierrätetty. Tästä on kyllä hyvä mennä vain eteenpäin ja nostaa rimaa. :3

Tosin, joskus mietin ymmärtääköhän kukaan, kauppiaat varsinkaan, joskus outojakin mielitekojani materiaalien suhteen. ^^’ Mie nimittäin lähden kauppaan ostoksille jos mie tarvitten jotakin mikä tekis suunnitteilla olevan korun valmiiksi ja niillä ei sitten ole sitä jotakin myydä... Tai ylipäätään mitään mikä sillä hetkellä inspais tekemään jotain muuta uutta ja hienoa.

Kuvat ja korut: ukuli

Luovuus ammutaan nykyisin alas

Tänään haluan valittaa siitä mihin en vielä viime viikolla löytänyt sanoja. Nimittäin siitä, että toi kylän ainoa lahjatavara- ja askartelukauppa osoittautui taas kerran pettymykseksi. Kaikkea kaunista kyllä löytyy, mutta löytyykö koskaan, ikinä sitä mitä on vailla? Ei tietenkään löydy. Pahinta on, ettei löydy edes mitään mitä voisi käyttää jossain muussa projektissa.

Jep, helmiä menin katsomaan, mitäs muutakaan.

Perusvärejä, kaikki yhtä ja samaa kokoa. Jäljellä taas kerran vain niitä laatuja ja värejä jotka ei kellekään kelpaa. Miksiköhän?

Eniten vituttaa sitten ne kolmen pienenpienen rasian helmipaketit. Minkä helevetin tähden sellasia on edes olemassa kun jos niistä löytyy yksi sopiva väri johonkin projektiin... Isoon siis. Kuten vaikkapa tämmöiseen;

Älä yritä kopioida tai muunnella. =..=

Miulla on yksi harmaa työ kesken ihan vain sen takia että erehdyin käyttämään siihen noita kolmen paketteja. Sinällään hyvää, että käytin kahta kolmesta. Mutta jos yhteen pieneen osaan uppoaa laatikko kumpaakin niin... Toiseen osaan ei sitten helmet riittäneet ja sitä piti jatkaa muilla. Tilasin kyllä kaksi pakettia lisää... se siittänee isomman lopettamiseen ja ehkä saan puolikkaan kaulaketjuosaa tehtyä. Ehkä. Jotenkin vain on tunne, että se on kesken vielä ensi vuonnakin ellei materiaalia ala löytyä.

Tästä päästääkin suomalaisiin helmikauppohin ja valikoimiin... jotka ovat aikas puutteelliset edelleenkin. Edelleen on jokin helkutin käsitys, että helminauhat on pelkästään pötköön pujotettuja helmiä ja siinä ei ole mitään ihmeellistä. Ehkä jotkut tykkäävät sellaisten tekemisestä, mutta itse haluan haastetta! Haastetta ja haasteen päälle haastetta ja materiaalitkin sitä mukaa, että luonnoksistani tulee totisinta totta.

Ei ole kiva hyppiä koko ajan projektista toiseen vain siksi ettei tarvittavia materiaaleja yksinkertaisesti ole saatavilla. Miksei? Kauppiailla ei ole niin mitään ymmärrystä luovien ihmisten tarpeita kohtaan. Paras tilanne on silloin kun kauppiaalla on ja se löytyy tänään tai tällä viikolla, tällä tulipunaisella minuutilla. Vielä parempaa jos tavaraa löytyy kun asiakas tulee seuraavan kerran kyselemään sitä, koska se loppui todennäköisesti kesken ja työ seisoo. ( etelän eläville tiedoksi, että termi tarkoittaa sitä ettei työ etene )

Vituttaa myös koko ajan olla tilaamassa sieltä ja täältä kun lähempää ei saa. Toisaalta muualta tilaaminen voi tuoda jotain etuja... sen että mahdollisesti saa sen mitä on vailla, halvemmalla ja sitten tulee ehkä jo parin päivän päästä.

Entä jos miulla on jonainpäivänä asiakastöitä tehtävänä ja nehän pitää tehdä mahdollisimman nopeasti. Työt seisoo viikkoja sen takia jos kauppa alkaa myydä ei-oota. =...= Enhän mie voi edes harkita et rupeisin tekemään koruja tilaustyönä kun tää on jo valmiiks torbedoitu. O.o

Mutta, sitten kun tivataan että mitäs pitäisi olla... En osaa sanoa koska en voi tietää millainen valikoima näillä oikeasti on käytössään. Tuokaa kaikkea mistä on valita! Eri kokoisia siemenhelmiä, kapusseja, korulukkoja, ketjuja. Perusmalleja blaa blaa blaa blaa blaa. Näytänkö siltä, että haluan jotain perusjuttuja? Sellasisiahan kaikilla on. Haluan sellaisen samperin helmiarsenaalin että kun katson sitä mielikuvitus saa siivet, sen sijaan viime visiiitin aikana se ammuttiin julmasti niskalaukauksella siihen paikkaan. <..<'

Pikkasen sitä “bling-blingiä”

Tämmösiä hienouksia. Akryylitimangi, ommeltavvii akryylikiviä ja helmiä. Päivän väri oli sitten keltainen/oranssi. 8’3 Miulla on mielessä eräs kellertävä koru, johon tulee kokonaiseksi liimattu simpukka. Siihen tarvii kermanväristä keltaista ja valkeaa ja tummempi, melkein oranssi saa toimia kontrastina siinä. :3

Onko tarpeen edes sanoa, että eipä tullu mieleenkään kysyä olisko niiltä suanunna pieniä 4mm sirkkoja pallonivelnuken kenkii varten.

Syyskuun värit

Jos alla olevan kaltainen sattui silmiin lepäilemässä vaaleansinisellä fleecellä niin osaatte varmaan yhdistää...

Kuten sanoin; syksyinen.

Materiaaleina;

siemenhelmiä

lasihelmiä

akryylilehtiä

nappeja

huopaa ( stiffstuff ei ole mikään must )

Tekniikkana:

Peyote-tekniikka cabochonissa elikkäs onko se nyt sitten suomeksi kapussi? Ja sitten tämä perinteinen helmien pujotusta lankaan. -Mietin monimutkaisempaakin, kierrettä ja lettiä, mutta arvelin että vievät vielä huomion kukkasista.

Napit ja isommat lasihelmet ovat kierrätettyjä.

Kolmisen päivää, josta kuitenkin vain muutama tunti meni tätä tehdessä.

Korukilpailussa...

On eräs helmikauppa, jolla on kuukauden koru haaste. Se osui sattumalta silmään erään kerran kun laittoivat osallistuvia kuvia naamakirjan kuvagalleriaansa. Palkintona pieni lahjakortti, mutta kun on helmihullun materiaaleista kyse... sillä kartuttaa kummasti materiaalivalikoimaansa. 83 –Peto kyllä vittuilis, että eikö mulla ala jo olla tarpeeksi helmiä. Tämä vaan on niitä tuskia mitä vain toinen harrastelija voi ymmärtää.

Kyllähän se kieltämättä kivalta kuulosti. Mahdollisuus koittaa omia taitojaan ja näyttää että kyllä täälläkin osataan jotain.

Mallin valitsemiseen meni tolkuttomasti aikaa, mutta halusin suunnitella, miettiä ja olla lähes satavarma, että saan sen tehtyä. Annoin sitten kynän laulaa... töissä kun oli sellaista hetkeä ettei mitään kiireellistä ollut alla. Kurssipäivinä... silloin se vasta lauloikin. 83 Ei miun tarvitte piirtäessä suuremmin miettiä mitä siitä tulee, vaan siinä keskitytään muuhun, kuuntelemiseen esimerkiksi. Minä väitän pystyväni siihen. Kaikkien luennoitsijoiden suureksi harmiksi. x’D

Eikä sitten aina oikein ollut sellaista hetkeä kotona töitten jälkeen, että olisi voinut panostaa tekemään korun vaikka heti ja saamaan sen vaikka viikkoa aiemmin valmiiksi. Vaan ei. No sain sen maanantaina valmiiksi. Illalla vasta lähti kuva kilpailuun. Saa nähdä miten siinä käy.

En viitti ruveta värväämään kavereita äänestelemään juuri sitä korua, vaan jaoin linkin mistä näkee koko koruvalikoiman. Näkevät koko satsin ja saavat äänestä ketä tahtovat. Arvuutellen sitä että mikä niistä on miun tekemä. -Vihjeiksi sanottakoon, että se on syksyyn sopiva. ;D

Odottelen ensi kuun haastetta jo mielenkiinnolla, uteliaisuudella ja sormet syyhyten. Miksen, koska voin taas ruoskia itteni ylittämään ja yrittämään jotain aivan uutta. :D

Enää kolme päivää ja sitten voin julkaista, että mikä oli mun. 8’’’)

Maalatut pikku ponit – osa 2

Löysin myös MLP figuja, jotka oli yritetty maalata, mutta niin jumalattoman tökerösti, että sisuskaluja rupes vääntämään. Kuvista se ei kyllä käy ilmi, mutta ponit on maalattu jollain mattapintaisella maalilla miten sattuu ja sotkettu harjat maaliin. =..=’

“Valkea kaunotar” on samaa sarjaa ja saman sarjasotkijan tekosia kuin “uljas musta”.

“Valkoisen kaunottaren” alta paljastuun zombien sinivihreää, joka pistää miettimään, että jos onnistun kuorimaan valkean maalin huut hemmettiin, poni saa ehkä pitää oman alkuperäisen värinsä ja teen siitä zombie- tai meriponin. Mikä parempaa, teen siitä zombiemeriponin! 8D Tämäkin poni saa uuden harjan jostain.

Niin ja juustorasiassa säilytän helmiä. 8’D

Tumma Aurora

Jotain mitä on tullut postitettua ympäri nettiä tässä vähän aikaa sitten. Mallia tähän on otettu Spellbound beaded jewelleryn ohjeesta Aurora, mutta kuten aina siinä on sävelletty omaakin. Keskus muun muassa ja helmijärjestystä ja helmet. Ohjeessa käytettiin hienoja viistohiottuja helmiä. Mie käytin mitä sattui olemaan. x’D

Lopputulos on pirun hieno. x’)

Lisää ( ja parempia ) kuvia täällä.

Korvakoruja

Tulipahan näprättyä. ;3

Harkitsin kyllä myymistä, mutta en halua luopua yksistäkään. T__T’ Toisaalta ovat niin helppoja tehdä, että kuka vain osaa samantyyppisiä tehdä. –Itsekin.

Tykkäsin tehdä ja kiroan sitä, että muutamien kohdalla käytin materiaalit mitkä olin varannut muihin töihin. T___T’

Kuvia korviksista nimineen ja suurinpiirteisine infoineen täällä. Myös viime vuonna tehdyt korvikset ovat nyt siellä. ;) VIlkaiskaa marraskuu 2012n arkistoa.

Uusia temppuja…

Eräs opettelee taas vaihteeksi jotain uutta. En aio arvuuttaa, että mikähän puukehikko kuvassa mahtaakaan olla tai, että miksi siinä on loimet ja helmet.

Helmikudontaa.

Harjoituskappale ei ole kovinkaan kummoinen, mutta pääasia onkin, että nyt tiedän miten se toimii. Hämmentävintä, että tekniikka on erilainen kuin normaalisti kudottaessa.

Nyt kun tuotakin on sitten kokeiltu ja käteväksi todettu, niin eiköhän kohta oteta ihan varsinainen työ kontolle. 8’D

Tiuskiva tiistai

Ei vaineskaan, mutta kun otsikko rimmasi niin hyvin... Kuinka päivä? No, aamulla ykkönen ei sitten viitsinyt sanoa edes huomenta. Mainitsin kyllä maanantain keskustelusta ja totesin, että saa sitä sanoa suoraankin. Kummasti kuului, että mitä sitä muka on keskusteltu maanantaina. Niinpä tietysti. Sen laatuinen ihminen sitten. Lirkuti lirkuti. Enhän minä mitään... Ei sattunut mitään erikoisenpaa konfliktia ykkösen kanssa kuitenkaan.

Päivä meni mielestäni ihan hyvin. Huvitti kyllä vähän, että ykkönen kysyi mielipidettä jonkun sauman ompelusta henkilöltä, joka arvostaa kaikkein eniten sitä, että sauma kestää, ei niinkään sen toteuttamista.

Kyllähän vetoketjun kanssa kannattaa vetää varmuuden vuoksi tuplatikkaus, että pysyy ja kestää. Puolusteli yhtä saumaa sillä kun aiempi vetoketju oli hajonnu alkutekijöihinsä. Täytyy pitää mielessä sekin, että laukun tuleva omistaja tuskin kohtelee laukkuaan kaltoin missään vaiheessa joten... Lisäksi ehdotuksen voi käsitellä ja unohtaa samointein siitä sen enempää suuttumatta.

Kävin iltapäivällä askartelukaupassa ja jäin sinne... hrr... velkaa. Ostin kasan helmiä pedolle sen koruprojekteihin. Ostin myös kivan metallipulman ratkottavaksi. En tiedä miksi metallihilujen raplaaminen on viihdyttävää touhua.

Maanantaina ostin helmiä omia projekteja varten. Rasiallisen violetteja helmiä ja onnettoman pienen pussillisen sinisiä. -Joihin oli sotkettu kultahelmiä. O..o' Luvassa on lasihelmipanta tai jokin sen tapainen. Rupesin leikkimään koruvaijerilla sen kanssa.

Shoppailua ja uusia sotasuunnitelmia

Tänä aamuna teki mieli ostaa viinikumituttuja... En tosin sitten ostanut, kun olivat täyttäneet laarit ja nyt niiden sopivan "kypsien" karkkien päällä on varmasti tuoreita, pehmeitä lötkyjä. :( En pidä pehmeistä, tuoreista viinikumikarkeista. Pidän sellaisista joita voi viruttaa ja venyttää ilman, että karkki juuri menettää muotoaan taikka muuttuu siirapiksi sormissa. Ja maku... paras maku on juuri sellaisessa kuivaneessa. Nomnomnomnomnom.

Päädyinkin sitten ostamaan taas uudet tussit. Ostin yhdet Cariocan Birellot viikko sitten. Nämä ovat Talexin Finelinerit. En tiedä millaset nää sit on käyttää. Birelloja suorastaan rakastan. Niissä on kaksi eri paksuista kärkeä; ohut ja leveä. Ohuella on hyvät tehdä pikkutarkkaa juttuja, kirjotella ja tehdä ääriviivat. Paksulla sit saa nopeammin tehtyä värityksen. Värit myös sekottuu keskenään.

Niin... ja ostin myös uudenmallisen 0.5 lyijytäytekynän... Vaikka Ohlsonilta ostetut lyijytäytekynät ovat olleetkin todella hyviä kädelle. ( Kymmenen lyijytäytekynän nippu, alle eurolla viime vuonna, miinus kaksi jotka piti antaa Behemothille. ) Mutta yksikään ei ole vielä hajonnut tai kadonnut. <.<' Etsin edelleenkin käteen täydellisesti sopivaa kynää.

Enkä muista sitäkään, olenko maininnut ennen, ettei tusseja ja muita tarvikkeita tahdo saada kuin kerran vuodessa, silloin kun koulut alkavat! PRKL! Sitä ennen on niiden perässä juostava joko lähimmässä kaupungissa asti, tai tilattava netistä.

Nyt kun lähti nettitilaukset puheeksi niin pitäisi tilata yhdet kalliit Fable-Castlen tussipaketit... Perhana kun nekin on jaettu väriryhmiensä mukaan eikä vahingoksikaan niitä saa yhdessä paketissa. D: Mutta se hinta....

Pitäis myös tilata maaleja, entisiä ei ole enää paljoa jäljellä mitään. Muutama tippa ehkä tuubin suulla. Hankkisin isommissa purkeissa, mutta hinta on edelleenkin iso ongelma, kun sitä haluaa säästää. Tarvitsisin myös uuden tietsikan tai läppärin... Mutta... Haluan erään asian... tai oikeastaan pari muutakin sen lisäksi. En vain enää osaa päättää tilaanko Hongin Chalk hahmoa varten Espanjan Dollzonesta, vaiko Puolasta. x')

Tayeangeja haluan lisää ainakin yhden nuken verran. Pullip-hahmoissa huomasin pari, kolme silmää miellyttävää hahmoa. Ja AndeaS:lle pitäisi tilata vaihtokeho ja pikkuruinen pikkusisko. x'D

Eilen törsäsin taas vaihteeksi helmiin. Ostin keltaisia lasisauvoja ja pikkuhelmiä, sekä vihreitä helmiä, vähän isompia ja pieniä. <3 Jotenkin on tunne, että viikonloppuna tulee näprättyä jotain pientä.

----
Amatööri äänessä