Kyseenalaista ajatusleikkiä

Seuraava entryni ei sovi heikkohermoisille tai lapsille ja lastenmielisille. Joku huvitti itseään pienellä psykopaattimielileikillä tänä aamuna nimittäin. x’D Niin ja miksei kukaan halua tietää mitä ajattelen oikeasti. Jotain liitoksia on pakostakin mennyt ristiin jossain vaiheessa, se on selvää. Sekin on selvää ettei ajatustapani ole samaa rataa muiden kanssa. x'D

Seuraava on siis fiktiivinen ajatusleikki ( josta jonkun mielestä tosin voi olla leikki kaukana... ) mutta ainahan saa ajatella, eikö? Se, että toteuttaa ajatuksensa ja synkimmät toiveensa, se on sairasta. - Ei tämäkään kyllä mitään täysin tervettä voi olla, mutta kuka onkaan 100%sti terve?

Tänä aamuna huvitin itseäni ajatuksella, jos olisin teurastaja. Tarpeetonta sanoa, että liittyy vahvasti nyt siihen Turmion Kätilöt/Pietarinkadun Oilers Gogo Saatananpalvoja hakemassa teurastajan paikkaa radiovitsiin, tosin ihan älyllisessä mielessä ilman murinaa ja verrrrriiisiä kirrrrrveitä ja lepakkoja ja sen sellaisia.

Siis jos olisin ammatiltani teurastaja. Tämä siis on täysin fiktiivistä kuvitelmaa nyt... Pitäisi ottaa tavaksi leikkiä eri ammateilla joka aamu. x’D Mutta tämän aamun linkan odottelu ja reissu kurssille alkoi tällaisilla ajatuksilla;

Jos olisin teurasta, mitä luultavammin en pystyisi ainakaan olemaan paikalla lopettamassa eläintä, mutta uskoisin että voisin olla pilkkomassa raatoa kappaleiksi. Leikkaamassa lihat irti luista ja rustoista ja kalvoista. Luultavasti veitsin, eikä millään koneilla.

Mietin toki myös sitä jos joutuisin lopetustilanteeseen. Lähinnä siten miten temppu joskus tapahtui; tainnutusaseella, joka luultavasti on pulttipistooli. Miksiköhän ei voida suoraan sanoa, tappoase ja tappaminen, sen sijaan että puhutan tainnuttamisesta... Tainnuttaminen tarkoittaa ainakin itselle sitä, että eläinparka on ikään kuin lyöty tajuttomaksi ja se on yhä elossa kun kurkku vedetään auki. Elleivät ne sitten vedä kurkkua auki ihan ensin. Luultavasti eivät tee niin, mistä minä tietäisin?

Sähkötainnutuskin arveluttaa, vaikka se tuntuu jotenkin armeliaammalta kuin teloitukselta tuntuvat vaihtoehto.

Jotenkin kyllä tuntuu, ettei ruuaksi tarkoitetun eläimen lopettamiseen ole armeliasta tapaa olemassakaan. Metsästäminenkin on usein eläinparan jäljitystä ja salakavalaa väijyskelyä, usein myös koiran avulla ajatetaan elukka näännyksiin ja ammutaan sitten. –petoeläimet tietysti ovat asia erikseen. Pääkaupunkiseudun pölliäisillä ei ole aavistustakaan siitä miten paljon tuhoa sudet ja ilvekset pystyvät tekemään. Ja vaikka olisikin, eihän asialle viitsitä tehdä mitään. =..=’

Ei kyllä virinnyt yhtään ideoita siitä miten ruuaksi tarkoitettu eläin voitaisiin lopettaa niin sanotusti inhimillisesti. Mitä nopeammin ja kivuttomammin se tapahtuu eläimelle, sen parempi. Siihen asti kunnes eläin on lihoina, ei kannattaisi suhtautua eläimeen vähättelevästi.

Oikeasti mielikuvien lipuessa ohitse, pystyin hahmottamaan itseni jonkunlaisena kuoleman enkelinä ja varusteina tainnutusase ja veitsi. Mitä luultavampaa on, että mahdolliset työkaverit tulisivat pysymään turvallisen välimatkan päässä oman henkikultansa takia. <.<’ ( Jätetään se miksi näin ihan jokaisen vapaasti ajateltaviin ja päättelykyvyn varaan. )

Luultavasti se ura tyssäisi johonkin shokeeraavaan hirmutekoon vuosien liukuhihnatyön jälkeen, tai vuosien saatossa mukaan tulisi kenties pakostakin jokin Dextermäinen harrastus.

Tosin luultavinta on olettaa, että jos joutuisin kuulemaan edes yhdenkin avuttoman eläimen tuskanhuudon kyseisessä hommassa, voisi sattua aluksi kauheita ja sen jälkeen olisi lopputili edessä. <.<’

Lampaat ja possut,

lehmät ja härät,

viipaleiksi, kuutioiksi,

paistiksi,

uuniin ja pannulle,

sinun lautasellesi.

~Uku