Eilen selvisi sekin, että linja-autonkin akku voi ehtyä virrasta aivan yhtä äkkiä ja yhtä mystisesti kuin tavan autosta. Kumarran ja nostan hattua ammattitaidolle, jota linja-auton kuljettajalta vaaditaan, jotta semmoisen valtavan onton teräsvuoren matkustajineen saa sompailtua tilapäisesti kuolleen linkan viereen koska akkukaapelit jotka kuski huoltamolta sai lainaan olivat olemattoman lyhyet. Tilanne joka laittaa myös rauhallisimman kuskin kiroilemaan ja aivan ymmärrettävästä syystä. Akkuun saatiin virtaa ja päästiin matkaan.
Kyydistä poistuessa olin jäädä liukuoven väliin koska auton ovimekanismi oli vielä hitaanlainen ja osittain jumissa.
Ja sitten tulee jobin postia opettajalta ettei ole saanut tiedostoja auki millään ja huomenna ( siis tänään ) uusitaan koe. Vitutti suuresti eilen illalla lukea moista ja tulla johtopäätökseen että työllä vaivalla tehty koe oli sitten aivan turhaan. Jotenkin oli tunne; sori et tehnyt millään oikealla kuvankäsittelyohjelmalla joten saat hylätyn.
helvetti, sopeutin joka ainoan saatanan ohjeen niin hyvin käyttämääni ohjelmaan kuin vain pystyin. Olisi pitänyt sekoilla tasojen kanssa Gimpissä niin olisi saanut tasot nimettyä. Mitähän järkeä siinäkin oikein oli. Pelkkää pilkunnus.... viilausta... tarkoitan viilausta... juu, aivan, aivan...
Lapset, minulla oli eilen huono päivä ja tänään vielä huonompi. Itsehillintä alkaa nimittäin loppua moisissa naurettavuuksissa. Naurettavaa on myös se ettei se saamarin tutkintopalvelu kirjaa kahta yhteiskäyttöä ja kahta pakkovalinnaista suoritetuksi.
Oikeastaan aivan sama. Huomenna on vielä tietysti mahdollista uusia, mutta minulla alkaa riittämään tämä teatteri.
torstai 28. tammikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)






Ei kommentteja:
Lähetä kommentti