Sateisen päivän blue - osa kaksi

Että tälläinen aamu taas vaihteeksi...


Aamulla satoi,
alkoi puolen yön jälkeen,
siihen heräsin,
sateen kohinaan heräsin,
suljin ikkunan.

Kello soi puoli seitsemältä,
heräsin kilinään,
kellon kalkatuksene heräsin,
en halunnut nousta,
mutta oli pakko,
satoi vieläkin.

Kun lädin töihin,
satoi vettä,
vettä satoi kaatamalla,
kiristin sadeviitan nauhat,
kypärän painoin päähän,
tielle ampaisin,
en jaksanut polkea,
poljin kuitenkin.

Tuuli vei muovikassin,
kun laskin mäkeä,
se oli muovikassin menoa,
se lensi keskelle tietä,
en pysähtynyt,
enkä katsonut taakse,
satoi edelleen vettä,
matka jatkui vain.

Satoi vettä,
ei aivan kaatamalla,
ei paljoa puuttunut,
vaatteeni olivat jo märät,
itikat olivat kimpussani,
jalkani tunnottomat.

Sateisen päivän blues,
osa kaksi,
tää on sateisen päivän blues,
osa kaksi,
typerä on nimi,
ei voi mitään.

Kun viimein pääsin töihin,
tulin kaupan kautta,
valuin vettä lattialle,
matolle jäi jalanjäljet,
raahauduin eteenpäin,
ripustin viitan naulaan,
märät vaatteet sulloin pussiin,
kuivat vaihdoin ylle,
yhä satoi vain.

19.7.2010
copright - Ukuli

----
Taas yksi sateinen aamu