Tänään siivosin pesääni ja paikallistin lisää sellaisia kirjoja joita tuskin osaan edes kaipailla ja päätin vaihtaa kattolampusta ( kamala moderni hökötys ) pari palanutta polttimoa. Ei mitään kiirettä, kahdellakin valaistus on vielä todella hyvä silloin kun sitä tarvitaan. x’D kyllä mie pidän lampuista ja valoista, mutta huomaan aika usein miten vähällä valaistuksella pärjään. Ainakin toistaiseksi.
Saan koko ajan kuulla porukoilta vittuilua, että manaan näköni. Mjoo... ehkäpä. Kummastuttaa kyllä, että mie alkaisin jo silmälasi-iässä mut näkö pelaa vieläkin. O..o’ Hämärässä myös. O...o’
Mutta joo, aletaan eksyä aiheesta.
Siis päätin vaihtaa ne polttimot. Niistä nyt sen verran sain kuulla Pedon draamaa siitä, että kun on niin perhanan paha ostaa oikeenlaisii polttimoita. Polttimossa on numerot ja vattimäärä. Nykysissä pakkauksissa on päällä jopa kuva ja mitat et minkäkokoinen polttimo ja ne samat numerot siinä paketin kyljessä. Mikä siinä on vaikeeta?! Varsinkin jos vielä säästää aiemmasta paketista vaikka kannen tai koko perhanan pakkauksen et varmasti osaa ostaa samanlaisen paketin mukaan missä on samat numerot. Mutta kun ei...
Takaisin siis lamppujen vaihtoon. Mietin sitä viimeistä polttimoa vaihtaissa, että onkohan se nyt varmasti se polttimo, kun ei se näyttämyt palaneelta. Peto tuli sopivasti esittelee Behemothin lahjaa ja pikkasen kauttarantain tais olla jotai vihjailuu et haluanko samanlaisen ja testattiin sitten että mikä se toinen polttimo oli. Vaihtoa ei tietenkään pidä suorittaa sillon kuin virrat on lampussa eikä myöskään vaihtaa lamppua heti ku virrat on päällä. Vaan odottaa siinä tovin. No sen odotushetken aikana käytiin mielenkiintoinen keskustelu.
Peto: Et oo sit kattellu noita hyllyjäs et onks sulla jotain mitä voisit antaa pois tai mikä joutais pois.
Uku: Mitä?! Antaa?! Ilmatteeks?!
Peto: * hajoo totaalisesti * Niin... myydä.
Ei että oisin ahne paska, mutta vieläkin on hyvässä muistissa ne kerrat kun on hyvää hyvyyttään antanu jotai kamoja. Mitään en kyl ole pyytäny vastineeks, sen ny pitäis olla sanomattakin selvää et palvelus palveluksesta. Mut kun ei. Ei sitten. Onks se ny hyvää hyvyyttään enää jos siitä tulee näin jälkeenpäin niin paska fiilis? O.o Sellanen anteliaisuutta ja hyväsydämisyyttä hyödynnetty ja hyväkskäytetty olo.
Mistä päästään siihen et kerran ois pitäny yhdelle kaverille pitäny suurinpiirtein ilman antaa yks kirja. Tinkaamisen jälkeen hinta jäi aika alas. Kuuntelin kauhulla ku se mainitti et mullahan näky olevan yks sarjis myynnissä mikä kiinnostais sitä. Sille en myy ellei maksa sitä mitä siitä pyydän. Piste.
Nyt rupes sit korpeemaan myös yks joulu, jolloin luovuin hyvää hyvyyttäni pääkallomukeistani ku arvelin piristää muita niillä. Ois pitäny myydä ne ennemmin ni olisin itteki saanu jotain siitä. =..= Mitäs mä muuten sain? Olikohan joulun jälkeen joko samana vuonna vaiko vasta sitä seuraavana, paketti vanhaks menneitä marmeladeja ja löytyyks multa leffoja lainaan.
Nom nom nom. Kylläpä lämmitti mieltä.
Että semmoista. Lamput tuli sitten vaihdettua ja kämppä siivottua. Tuli ragetettua ja mietin et kyllä se on aika siivota taas ihmissuhteitakin.
Että oikein hyvää Joulua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti