Tänään jututin siivoojia lisää, mutta edelleen vastaus on “En minä tiedä.”
Joskus mietin, että millaiseen paikkaan olenkaan joutunut. Tänään kuulin aika karmeaa juttua siitä miten millaiseen pallotteluun työkaveri oli joutunut jonkun projektinsa kanssa. Sääliksi kävi sitä puolella korvalla seuratessa. Samoin kuin aiheella kamalia tapauksia aiemmilta työpaikoilta.
Mutta.
Mielessä käväisi sekin, että koskapa kaikki ovat niin kovasti en-minä-tiedä-mistään-mitään... ja se pelko ihmisten silmissä. En syyttele ketään. –Vielä.
Mutta. Johtopäätös johon tulin tänään oli, että ne jotka viime viikolla siivosivat ja ylipäätään olivat siivouksesta vastuussa jne jne... No, osa jäi lomalla viime viikolla. :/ Se, että tullooko ne sitten takaisin ensi viikolla tai viikolla sen jälkeen. Ainakaan näitten johtoporras ei tule takaisin ennen heinäkuuta. Jos sittenkään.
Kunhan nämä tyypit ilmaantuisivat hommiin, voisi taas kysellä lisää. Kummiskin aika rehellistä porukkaa siellä on tähän asti ollut hommissa, eikä ketään kiinnosta toisten tekemiset... Okei, ei ehkä ylistävintä taas mutta... sellaiseen johtopäätökseen olen tullu. Kun kellään ei ole käynyt mielessäkään että jos tietää muittenkin vuorot, tietäisi vaikka sen onko koneita miten vapaasti käytettävissä, sekä sen milloin joku on vapaalla ettei tulisi näitä; sen piti tehdä se mut se on lomalla, ei en tiedä mitä se on saanu valmiiks... tilanteita. Tollaset pelisäännöt pitäis olla, mut niitä ei jostain syystä siellä ole. :/ Niinpä kaikki onkin suurinpiirtein; mä teen vaan tätä hommaani, ei mun tartte tietää muuta. Mikä on aika… no perkele, väärinhän se on. :/ Sit ollaan arkoja piruparkoja kun joku tulee kysymään jotain. Sellanenkaan ei käy! =..=
Mulla taitais olla niin paljon pikku pikku parannusehdotuksia. x’D
Ehkä pitäisi olla konsultti. ^^’
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti