Keskiviikko meni muuten hyvin, uskalsin vihdoin avautua lääkärikammostani. Tosin, tuskinpa olen sen vaivan kanssa ainoa maailmassa. x’D
Kun pitäis lääkärintarkastukseen oikeastaan päästä, et saisin selville mikä kiristää mun rinnassa. Keuhkokuume, keuhkosyöpä... haimasyöpä... pelkät läskit vaiko orastava sydänkohtaus, rytmihäiriö... keuhkoahtauma? Angiina? Astma? Valvoin viime yönä miettien kaikkia noita, että mitä se on. Revähdyskin ja venähdyskin voi toki olla. Perus närästystä? Lämpöhalvaus? Ei siihen saa selvyyttä ellei vain uskalla mennä. Toivoisin et pääsisin ihan työterveyshuollon kautta mut tuskinpa vain. Ei sellainen ylellisyys pätkätyöläiselle kuulu. :/
Tästä päivästä sitten... Aamulla päätin olla eilistä viisaampi ja lähteä matkahuollosta kyytiin. Mukaann ppaamani pullo ei ollukkaan kivennäisvettä, vaan jotain hemmetin litkua. =..0 Lipitteliin sitä sitten päivällä, mutta ei se vieny janoa.
No, aamulla oli ihanan pilvistä ja viileää! Ihanan viileää ja iloitsin sadepisaroista kun taksi ampaisi kohti kaupunkia. Näin kesäisin mennään sellaisella pienellä transitilla, joka eilen oli eilen täynnä jo kyliltä lähdettäessä.
Kaupungissa ehtii aina juuri ja juuri linkkaan. Pitää vähän kävellä kun eri bussilla mennään sielläkin, kiitos näitten kesäjärjestelyjen.
Työpäivä oli ja meni. Kiva kun projektia ei voi tehdä kun aamulla pari tuntia ja laittaa vedokset sähköpostilla ja odottaa seuraavaan aamuun parannusehdotuksia. Parasta totta vie on, että jos siellä joku pohja on, se saattaa taas kerran olla jonkun koneella eikä palvelimella. Mikä sekin on taas yksi niistä pikkupikku jutuista, jota olisi vain ollut hyvä kertoa kaikille minne yhteiseen jakoon ja käyttöön tulevat jutut pitäisi tallentaa... mutta kun ei.
Sen deadline häämöttää kivasti. x’D
Pääsin työkaverin kyydillä kaupunkiin. Ehdin käydä ostamassa uuden kellon. Pitää se mun kadonnukki löytää jostain. Yks tyyppi joka lopetti viime viikolla olis saattanu olla sellainen et se olis saattanu nähdäkin sen. Samoin kuin ketä ny viime viikolla oli siivousporukkaa keskiviikkona ja torstai aamuna töissä siivoomassa jne jne. Mut kuten jo aiemmin sanoin, unissakävelijöitä enimmäkseen. Siivous ja keittiöpuolen päälliköitä haluisin myös jututtaa mut ne(kin) on lomalla.
Ja ennenkaikkea, kaikilla tuntuu olevan tärkeämpää tekemistä kuin edes miettiä onko kukaan nähny missään kulunutta kelloa vai ei. Meikää kuvottaa sellanen välinpitämättömyys ihan pienissäkin asioissa.
Ostin uuden ja sitä aion vahtia kuin haukka. Ostin kellon myös Pedolle. Sit arvelin et käyn ostamassa fasettihiottuja lasihelmiä mutta ei niitä askartelukaupasta löytyny. Kaavailin että ostan kaksi akryylitimanttia mutta luovuin ajatuksesta. Kattelin siemenhelmiä, mutta petyin valikoimaan. 8’D Enpä muista että ihan heti olisin pettyny niin syvästi. Nahkapaskan sen sijaan löysin ja ostin.
Ja koko sen ajan valuin vettä. =...= Hikoilen aikas runsaasti ja joskus se on kiusallista. Siihen ei deodorantit auta. –Puhumattakaan etten ole käyttäny dödöä sen jälkeen kun sain kainaloni jollain dödöllä auki. <..<’
Hiippailin sitten pysäkille... jäätelökioskin auki. Minttu-suklaata piristeeksi. Linkkaan ja kotia päin. Behemoth tuli hakemaan. Ja... mulla jäi hiukset auton kattokoukkuun kiinni ku otin ostoskassin autosta, mihin oli kasattu alkuviikon tyhjät limu ja kivennäisvesipullot... AUTS! Ostokset nyt meni suhteellisen luontevasti vetenä valuen. Uusi kassa on hidas. Sille vetää vertoja vain apteekissa töissä oleva täti ja kerran postissa ollut Speedy-Gonzales lisänimen ansainnu täti, jonka hommasta etanakin olisi selviytynyt nopeammin.
Behemoth päätti käydä toisessa kaupassa ja törmäsi johonkin vanhaan tuttuunsa... ja... päätti et se vie sen toiselle puolen kuntaa juurikaan neuvottelematta. Mitäs mä sanoin ovimattona olemisesta joskus? Olisin miettiny kaksi kertaa ja sitä miten järjetöntä koko touhu taas kerran oli. Kun vihdoin päästiin kotiin, saatiin Pedolta huutia ja syystäkin. =..=
Matkalla kotiapäin, kun oltiin vielä toisessa pitäjässä, kaveri keksi soittaa. Ei siinä kohinassa voinu puhuu, eikä kenttäkään vissiin riittäny. Koitin huutaa et soittaa myöhemmin. No soitti uudestaan ja uudestaa ja laitoin viestiä ja kuuntelin Behemothin vittuilua et pojatko ne soittelee. Sääli ettei tää soittaja ollu poika. x’D
En tiedä miks mut se on ainua tyyppi, joka mulle uskaltaa soittaa ja kaikki kaverit varsin hyvin tietää et mie olen sellanen tyyppi joka ei koskaan muista soittaa kellekään. –Pelkään edelleen soittelemista ja puhelimia että. Mut mulle saa kyllä soittaa... vastaaminen ei ole aina taattua kun olen ite usein toisessa suunnassa ku missä Trooper/Benny Hill kajahtaa.
Ei kukaan kai haluu soittaa mulle. :/
Hitto, sitten sitä vittuilua kuuluiskin jos mulle joku mun miespuolisista tutuistani soittaisikin. 8’D Pitäs mun oikeastaan yhden kaverin kanssa numeroita vaihtaakin tässä kun samassa paikassa vielä ollaan et jos vaikka mulle sattuu jotain, et sais sanan töihin.
Kyllä... kaipaan sitä et pyörällä olisin jo ollu kotona siihen verrattuna mitä oltiin tänään. Mut liian kuuma kuulemma ajaa. :7 Toukokuussa oli et ootetaan et ilmat lämpenee... ja jos se vaikka sataa.
Voi kun sataisi! Ehkä sittenkin pitäisi lähteä pyörällä. Todennäköisyys että mut uitetaan jossain taajaman rajalla kuten aina ennenkin kaikkien sääennusteiden vastaisesti.
Tai sitten voisi pyytää Pedon tutun kylään. Yleensä kun se on tullu lomille, aina on taivas ollu pilvessä ja sadekuurot arkipäivää.
PS. Miksei ne koskaan Radio Rockilla soita J-Rockia? Japanista tulee muutamia sellaisiakin bändejä joiden musiikki kanavalle kelpaisi ja sopisi…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti