Puretaanpas näitä tuntoja ja tuntemuksia taas. Miulla alkaa olla hyvä käsitys siitä minkälainen ämmä istuu työpaikan nurkkapenkillä. Sillä on suosikkiaiheenaan ollu parin viikon läsnäolon perusteella se, että HÄN tietää suurinpiirtein kaiken ja on se turhankin tuttu tarve puuttua ja tunkea ittensä muitten keskusteluihin... ja vailla sairaanhoidon tai minkään alan koulutusta HÄN tietää mitkä lääkeaineet TUHOAVAT AIVOT! Sitä se on jaksanu julistella ahkeraan aiheista paracetamol ja home. Ja että burana on hyvä paras lääke.
Voi vittu jee, että on kivaa.
Buranassa käytetty ibuprofenko se nyt oli... se ei vaikuta. Voisin napsia kovaakin buranaa ilman mitään havaittavaa vaikutusta kuin karkkia tosin karkista ei mene maha löysälle. Pointti siis siinä että se lääkeaine ei toimi minulla, eikä monella muullaakaan. Onkohan se miettinyt sitä… Aspiriinia voin myös ottaa, mutta sitä ei kannata ainakaan kuukautisten kanssa ottaa. Normaalista runsaasta vuodosta tulee kaksinkertainen ja kivulias. O..o’
Mutta joo, tänään keitti kun se peroksidiblondi kuohahti väittämään vastaan kahdelle kollegalle joilla on sentään sisäpiirin tietoa kun kuulemma on sairaanhoitajia perheessä. Huomenna jos äityy yhtä pahaksi, voin ehdottaa että minun sukulaisia on mielenterveyshoitajina että...
Kun olin toissavuonna kierrätyskeskuksessa... siellä oli se yksi ämmä, joka oli vielä pahempi kuin tämä. Sen kanssahan mulla meni sukset ristiin koska minullehan kukaan tuntematon ei tule aukomaan päätään siitä miten minun pitää elämääni elää. Siitä vahingosta viisastuneena olen pitänyt turpani kiinni uudessa hommassa, koska tiedän että se uusi akka on pohjimmiltaan samanlainen.
Mutta jos se kehtaa vielä huomenna samaa paskaa... voi olla että vastapäisen nurkan hiljainen olio rääkäisee hyvinkin kuuluvasti oman mielipiteensä; että ketään ei kiinnosta paskanpuhuminen. Minä aion lopettaa sen paskamyllyn, sillä ei se akka ole yhtään sen tärkeämpi kuin me muutkaan siellä. Kenenkään ei tartte siellä laittautua, keekoilla tai yrittää olla kukkona tunkiolla.
Sillä on ehkä ikää, mutta tapoja...
Eikä ketään kiinnostakaan. On ollu hauska kattella miten kiireisinä kaikki koittaa tehdä jotain ja keskittyä muuhun kun se yksi on äänessä. x’D
Nooo, selvisin tästäkin päivästä. En ihan ole varma siitä, onko palloilemiseni kaupoissa töitten jälkeen ja askartelutarvikkeiden tai kirjojen osto minulle sitten jokin stressinpurkumekanismi. –Kallis sellainen. =..=’ ( Varsinkin A1 lehtiö, jonka ostin tiistaina. )
Kävisin yhdellä ärrällä katsomassa olisiko siellä Gena Showalkeria, mutta ei ollut joten mitä minäkään siellä tein. Melko varmaa, että pysäkkiä vastapäisellä saattaa olla. Olisin tilannut kustantajalta, mutta kuinka ollakaan; loppu varastosta! >..<’’
Mutta tänään tuli hyvä olo siitä, että eksyin pienempään Tiimariin, joka on Anttilan rakennuksessa ja mitä löysinkään... Ei ihan askartelijan paratiisi, mutta melkein. Kaikki ihanat pienet laatikot, paperit, liimattavat pikkujutut, nauhat... Olisin mennyt Kirjatorille, mutta sitä ei löytynyt kauppakeskuksesta. T__T’ Mutta siis... askartelujuttuihin. Helmiä ja poistotuotteina silkkinauhoja. Ostin puisen laatikon, servettejä, helmiä, silkkinauhoja, korttipohjia ja kirjekuoria. Eikä budjetti ylittynyt. 8’3
Ihastelin tekokukkia ja kaikkea sitä mitä sellaiseen pieneen nurkkaliikkeeseen nyt ylipäänsä voi tunkea. 8’3
No, sitten kipitin takaisin torin laidalle.
Linja-autossa jouduin kuuntelemaan kahden teinibimbon jorinaa siitä miten ällöä sushi on, sekun on rakaaa kalaa. Just joo. Ton ikäsiä eivätkä tiedä mitä sushi on. <..<’ Sitten ne jatko siitä humalassa ne oli ollu vappuna, miten ne oli luikahtanu jonnekin K18-paikkaan, miten paljo ja mitä ne oli juonu ja sitä miten kukakin niitten kavereista oli örveltäny. Ihmettelin sitä että miten se voi olla hauskaa? Niin ja sitten suunnitelmissa oli kattoo lätkää ja vetää pää täyteen. Sitä koko matka kylille asti. Vittu, en ole ihan äskettäin kuullu mitään niin typerää.
Kuskia unohti koukata rampin kautta ja unohti pari pysäkkiä. Varmaan se että ajettiin kaupungissa kolaripaikan ohitte, oli osuutta asiaan. Siellä oli vedetty auto ruttuun aika pahasti ja pelastusryhmä lakaisi auton kappaleita tielle. :/
Huomennahan siitä saa lehdestä lukea, että miten pahasti kävi.
PS. Samalla ku kirjottelin tätä, päällystin sen rasian. ^^’ Stressin voi purkaa näpertämällä ja kirjottamalla. Suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti