sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Aina on joku syy

Oivalsin tossa äsken sen perimmäisen syyn siihen miks Pedolla oli taas niin kova tarve vittuilla meikälle.

Behemoth oli ensin luvannu sille, et menevät matikkapilkille tänään, mut samaan syssyyn jo tuuliviirillä oli muuttunu suunnitelmat ja se oli sopinut Pedon kaverin miesystävän kanssa et ne tulee meille.

Arvatenkin taas istumaan jonnekin ilta yhdeksään kuten viimeksi. =..= Oikeasti, ihmiset jotka eivät tiedä että milloin olisi kohtuullista kaikota ja päästää isännät syömään ja nukkumaankin… Mutta kun itte eivät ole sellaiseen rytmiin totuneet niin se on niin paha ottaa ketään muuta huomioon. D:

Niinpä Petoa  tietysti kaiveli jo aamusta, et ne tulee eikä pääse kalaan. Niin se piti sitten meikään purkaa sekin kiukku taas. D:

Meidän vittuilunkestokynnys on matala, meikän kanssa riidanhaastaminen kannattais suosiolla unohtaa koska en useinkaan välitä mut sit kun se viedään henkilökohtaiseksi tarkoituksella et saadaan tulivuori räjähtämään… En ymmärrä mikä hiton järki on raivota jollekin toiselle siitä kun vois vaikka ottaa kynää ja paperia ja antaa sen paperin kestää sen. Se kestää sen paremmin kuin yksikään toinen ihminen ja toimii paremmin.

Toi nimittäin näkyy luulevan, että toinen ihminen ei ole moksiskaan, ymmärtää ja ehkä antaa anteeks ton huutamisen. En anna, enkä ymmärrä.

Meikä ragettaa blogissa juurikin siitä syystä, etten viiti pahottaa sellasen mieltä, joka ei kuhunkin tapaukseen liity millään lailla.

Ei kommentteja: