Samasta aiheesta. 8’3
Nukkuminen II
1.5.2012
Nukkumaan meno on aina samanlaista,
sitä mielellään pitkittäisi,
valvoisi vaikka koko yön jos se olisi mahdollista.
En pelkää pimeää.
En pelkää pahoja unia.
En pelkää nuhkahtamista.
Ehei,
pahinta ei ole ei se nukkumaan meno,
vaan se kirottu hetki ennen kuin uneen vaipuu,
ja päivän rutiinit päästä haipuu,
Pahin on hetki,
kun käyn pitkäkseni,
hetki kun suljen silmäni,
odotan unta tulevaksi,
eikä se tule vielä hetkeen,
unentulo kestää,
kestää ja kestää.
Äänet tavoittavat minut ennen unta,
kuiskaukset,
sipinä,
supina,
julmat lupaukset,
yllytys pahuuteen,
huudot,
petettyjä lupauksia,
voipuneita ajatuksia,
kuolleiden ääniä,
nukkuvien unia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti