Tällä viikolla tuli bongattua huudosta jotain aivan erikoista. Onhan siellä ouija-lautajulisteita ja rintamerkkejä liikuskellut ennenkin, mutta harvemmin sitten mitään varsinaista peliä… Ennen kuin nyt. Eikä tämäkään taida olla ihan perinteinen ouija-lauta, vaan ehkä joku sen muunnos.
Yliluonnolliseen uskovien mielestä laudalla pystyy kutsumaan henkiä avuksi liikuttamaan laudalla olevaa osoitinta ja ennen kaikkea vastaamaan esitettyihin kysymyksiin. Skeptikoiden mielestä kyseessä on yksi iso huuhaa-juttu. Alun perinkin kyseessä on ollut leikkimielinen seurapeli, joka on vuosien saatossa kerännyt ympärilleen melkoisen maineen…
Ja mitä taas tulee oija-lautoihin yleisesti. Kansan keskuudessa niillä on kaksipiippuinen maine ja liikenteessä on varmasti tuhansia kaupunkitarinoita tästä aiheesta. Tarinoissa kerrotaan yleensä miten jotain hiuksianostattavaa on tapahtunut. Kansanperinnearkistot, tai kaupunkitarinoiden tutkijat saisivat varmasti yhden paksuhkon kirjan tästä aiheesta.
Ouija-lautoihin liittyvissä kaupunkitarinoissa tavarat ovat alkaneet liikkua itsestään ja outoja ääni on alkanut kuulumaan joko istunnon aikana tai sen jälkeen. Lähes jokaisella foorumilla joku tietää kertoa miten joku on kysynyt laudalta milloin kuolee, vastauksena on ollut viikon päästä ja näin on myös kertoman mukaan käynytkin. Toinen pistää tarinansa paremmaksi kertomalla kuinka punaiset silmät ovat vaanineet yössä jne jne jne…
Kertomuksissa on yleisenä piirteenä myös sekin, että pieni osa lautaa kokeillusta on tullut hulluksi. – Ilmeisesti jopa niin hulluiksi ja sekaisin, että psykiatriaa ja mielenterveyslääkkeitä, sekä laitoshoitoa on tarvittu.
Itse suhtaudun näihin tarinoilla skeptisesti, mutta silti jonkunlaisella mielenkiinnolla. Hyvä tarina on aina hyvä tarina. Ja ne tarinat spiritismilaudoista ja kummituksista ovat yleensä hyviä tarinoita. Pidän muutenkin kaupunkitarinoista, vanhan kansan uskomuksista, kummitustarinoista siinä missä pidän esim. Grimmin saduista. Ne ovat mielenkiintoisia ja viihdyttäviä.
Mutta tutkitaanpa sitä lautaa hieman. Seuraavaksi jotain historiajuttua wikipediaa mukaillen;
Ouija-sana tulee ranskan ja saksan ”kyllä” sanoista ( ”oui”, ”ja” ). Sitä kutsutaan myös spiritismilaudaksi…. en usko että suomessa käytetään sanaa ”puhuva lauta”. Ouija-lautana sitä alettiin markkinoimaan 1890-luvulla. Sen esitteli Elijah Bond. Sitä markkinoitiin salonkipelinä vailla mitään yhteyksia okkultismiin, kunnes amerikkalainen spiritisti Pearl Curran esitteli sen käyttöä pyhitettynä työvälineenä kylmän sodan aikaan. Valtaosa kristillisistä uskontomuodoista, jotkin okkultistit mukaan lukien, ovat pitäneet ouija-lautaa ja sen käyttöä uhkaavana demonisena harhaoppina ja varoittaneet sen käyttämisestä. No, tähän liittyen uskomus, että ouija-laudalla pystyttäisiin manaamaan/kutsumaan demonien ja vainajien henkiä ja henkiä ylipäätään…
Totta kai. Kaikkeen harhaluuloon löytyy järkevä selity. * mulkaisu * Kyllä täysverinen kiihkomielinen ja kovan laatikkokasvatuksen saanut uskovainen näkee paholaisen missä tahansa….
Mutta, mutta… Esimerkiksi Kiinassa noin 1100 jälkeen Kristuksen on merkitty vastaavanlaista ennustustapaa, josta on merkintöjä Song-dynastian ajoilta. Tässäkin oli kysyttiin apua vainajien hengiltä ja henkimaailmasta. Quanzen koulu harjoitti näitä erikoisia rituaaleja kunnes ne kiellettiin Quing-dynastian aikaan. Vastaavanlaista henkikirjoitusta on esiintynyt myös Intiassa, Kreikassa, Roomassa ja jopa keskiajalla Euroopassa.
Henkien manaamisella on ollut pitkät perinteet. Samoin kuin kaikenmuotoisella ennustamisellakin. Ihmistä on aina kiehtonut saada tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu ja siihen on kehitetty erilaisia uskomuksia ja keinoja; juhannustaiat, kirkon kiertäminen kolmesti vastapäivään, tarot kortit, kristallipallot, riimut, ennustustikut, rituaalit ja ennustuslaudat….
Enkä kyllä sano etteivätkö jotkin noilla vempeleillä vilkaistut asiat voisi tapahtua, mutta se tosin on aina melko pientä. ( Omakohtaista kokemusta parin vuoden ajalta. ) Enkä kiellä sitäkään, etteikö oikeitakin ennustajia olisi olemassa muuta siihen kopralliseen mahtuu pari oikeaa ja loput saattavat olla puoskareita, joista valtaosalla on kokemusta lukea ihmistä ja päätellä paljon tämän liikkeistä ja ilmeistä.
Niin kauanhan näille on kysyntää kuin ihmisillä on kaksi tarvetta… tietää tulevaisuutensa ja kuulla kuulumisia ( vaikka usein tekaistujakin ) haudan takaa, kuolleilta omaisilta joita jokaisella varmasti jossain vaiheessa tulee ikävä.
Pelilaudassa on yleensä kirjaimet A:sta Z;taan amerikkalaisen version mukaan. Varmaankin on myös laudat joissa kirjaimet ovat ihan suomalaisittain aasta ööhön. Numerot 1-0n, sanat kyllä, ei ja hyvästi. Ehkä hyvä ja paha on saatettu kirjoittaa, mutta taitavat usein esittää asian enkelinä ja piruna.
Lisäksi laudassa on myös muita symbolisia kuvioita kuten klassisimpina aiheina esim. aurinko ja kuu. Muitakin symboleita voi olla, valkomaagisia pentagrammeja ( pentagrammi kärki ylöspäin ) ja symboleita, mustan magian symboleita ynnä muita.
Onpa tullut nähtyä myös jokin laudantapainen, joka muistutti tietokoneen näppäimiä, sekä versio, jossa ei ole lautaa lainkaan, vaan kirjain ja numerokortit. Laudan asettelukin voi olla ympyrämuotoinen. En usko, että laudan värillä tai materiaalilla on suurtakaan väliä. Useimmat taitavat olla puisia.
Suomalaisnuorison trendinä on ollut iät ja ajat tehdä oma spiritismilauta kirjoittamalla kirjaimet ja numerot voi- tai leivinpaperille ja käyttää lasia ja usein myös sen alle laitettua kolikkoa osoittimena. Uskomuksen mukaan lauta on myös pitänyt polttaa heti käytön jälkeen. ( Petokin on tämmöisen parissa kaverinsa kanssa puuhannut, eikä suostunut kertomaan kokemuksistaan. ) Jonkun kuppikunnan mukaan laudan keskelle pitää piirtää paholaisen kasvot.
Lisäksi ”ohjeissa” lukee aina, että lautaa tulee käyttää tiettyyn aikaan, yöllä ja kynttilänvalossa. Osallistujiakin on usein oltava enemmän kuin yksi.
Tiedättekös, skeptikko minussa herää taas uniltaan todeten, että siinä vaiheessa kun erinäiset taikauskoiset ja uskontoon liittyvät uskomukset alkavat jylläämään ihmisparan päässä ei ole mikään ihme, että jokainen risaus pelottaa. Käsi ylös onko kukaan koskaan kuullut joukkohysteriasta? Näihin selityksiin ainakin vetoan näin ensi hätään. Puhumattakaan, että jännittyneenä ja peloissaan puuhaaminen kyllä nyrjäyttää loogisimmatkin aivot näkemään piruja kaikkialla ja jokaisessa varjossa.
Niin siitä pelilaudasta siellä huutokaupassa. Ehdotus on laitettu ja jännitän, onnistunko saamaan sen kokoelmaani. Kerään outoja yksinäisiä lautapelejä ja jos sen edullisesti vielä onnistun saamaan niin aina parempi.
---
Kuuluisat viimeiset sanat: Se on vain peliä
torstai 26. elokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)






Ei kommentteja:
Lähetä kommentti