maanantai 6. syyskuuta 2010

Pikku haaveri

Lauantai-iltapäivällä opin miten terävät saksit osaavat olla. Onnistuin nimittäin lahjakkaasti toukkaamaan itseäni saksilla käteen, kun olin saksimassa heiniä. Vasen. Peukalon ja etusormen väliin... enemmän peukaloon päin. Oikein kunnon palkeenkieli. :E Eikä mennyt vain ihoa, meni lihaan asti.

Itseasiassa myönnän, että saatoin olla haavemielellä jonkun tarinanpoikasen maailmassa... suunnittelemassa verilöylyä tai siitä selviämistä. No, mikään ei kyllä karista niin takaisin tosiamaailmaan kun pikku ventti.

Eikä edes aluksi koskenutkaan. Kattelin vaan, että tulee vähän verta, mutta tuskin mitään kamalampaa. No vähän kamalammaksi jonkun sivustakatsojan mielestä ( ei ollut ketään näkemässä ) tilanne muuttui siinä vaiheessa kun pikku haavasta alkoi tulla verta enemmänkin. Itseasiassa koko kämmen oli veressä hyvin nopeasti.

Hoidin asiat kuntoon niin kauan kuin voin, verentulo jatkui joten oli pakko mennä paikkaamaan itseään vähän. Laastarilla peräti. Tiedoksi, harvoin olen tarvinnut laastaria. Olisi tuokin mokoma varmaan hyynyt, mutta kun oli kiire. D: Illalla se repesi vuotamaan sitten uudelleen, kun pesulla käydessä liukeni laastarin liimat ja laastari pois ja sattui osumaan pöksyjen kuminauhavyötäröön.

Pahinta tässä on ollut se, ettei mikään pahuksen laastari ota pysyäkseen juuri tuossa kohtaa kättä. Kättä liikuttaa, laastari tai haavateippi liestyy ja venyy. =..=' Perkele, vaihdan mokomaa melkein viisi kertaa päivässä. Tänään kyllä neljästi ja paraillaan koitan mennä ilman... Kaikki nimittäin on OK niin kaukan kunhan ei tarvitse kantaa mitään, vetää mitään tai sen sellaista...

---
Tekevälle sattuu.... paino sanalla sattuu. =..='

Ei kommentteja: