No, torstaina olikin melkoinen postissa käynti. Yleensä en paljoa kännykkääni katsele, mutta vilkaisin ihan uteliaisuuttani, että onkos ne laittaneet viestin kännykkään huutopaketista. Yleensä laittavat ja muunlaista saapumisilmoitusta ei sitten tulekaan...
Olihan siellä kaksi sellaista... Molemmat kyllä ihan sille viikolle... eli molemmat huudot mitä olinkin huutanut. Pelilauta, mikä oli tiedossa ja sitten se motskarifigu.... Nähtävästi myyjä oli rahat saanut ja kiikutti sitten mopedin postiin. Olisi se kyllä toivonut muunlaista toimenpidettä kuin hiljaiseloa...
Vaan ei auta harmitella, tavarat ovat olleet sitä mitä pitivätkin....
Mutta takaisin siihen hetkeen kun norkoilin postipisteen edessä. Silmiini pisti myös eräs Sinellistä tullut paketti... ei kai vain sekin... No, hoidin kaksi muutapakettia ensin ja tiedustelin sitten kohteliaasti voiko postin täti kurkata sitäkin Sinellin paketista, että onkos sekin tulossa samaan osoitteeseen.... Olihan se.
Taakse taisi ilmaantua siinä vaiheessa kun täytteli niitä kuittiläpysköjä, väkeä. Ainakin joku täti, jolla oli juuri siinä pahassa iässä oleva tenava, joka halusi tietää kaiken ja veti kaikkea mihin vaan kätensä sai kiinni. Miksi niitä on raahattava mukana? O...o’
Mjoo... Reissun moraaliton opetus oli, että olin varautunu yhteen pakettiin.... mutta niitä olikin sitten kaksi ja lopulta niitä olikin kolme... Siinä vaiheessa, kun en saanut niitä järkevästi pyörän tarakalle ja etukoriin... oli pakko antaa periksi ja soittaa noutaja paikalle. x’D
Sinelliltä tuli tilattua maaleja ja 3D-kortti tarpeita. :3 Olivat ihanasti huomioineet sen toiveen, että olivat pakanneet korttitarvikkeet erilliseen kirjekuoreen... tosin olisivat voineet sovittaa sen paketin sisäpuolelle... Metkaa myös, että kotona oli odottamassa tavallinen pakettikortti.... seuraavana päivänä tuli kirjallinen saapumisilmoitus? O..o’
---
Pakettitulvasta selvinnyt
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti