Lapsikin on ihminen

 

Sinällään hyvä ettei eletä enää keskiajalla jolloin lapsia tai naisia ei pidetty edes ihmisinä. Tosin vielä lienee maita joissa asiat eivät ole näin sivistyneesti vieläkään ja toisinaan tuntuu että ehkä muka ollaan niin sivistyneitä, mutta emme ainakaan käyttäydy lainkaan sivistyneesti.

Emme ainakaan lapsia kohtaan...

Joskus tuntuu etteivät lapset nykypäivänä ole muuta kuin tulonlähde ( lapsilisää ), statussymboli joka oikeuttaa katsomaan lapsettomia yms kieroon ja jolla näytetään jotain omaa kyvykkyyttään ja mitä enemmän sen parempi....

Tai uudet vauvat ovat samassa arvossa kun jos perheeseen otetaan uusi lemmikki tai ostetaan uusi auto...

Kummaa ettei lapsia myydä kaupoissa...  Mutta pimeillä markkinoillapa myydään kuin eläimiä ja adoptointikin on hieman samanarvoista touhua. Varsinkin jos joku adoptiotoimisto jossainpäin maailmaa sattuukin olemaan mukana ihmiskaupassa.

Nykypäivänä mikään ei enää tule uutena asiana. Paitsi ne järkyttävät hyväksikäyttötapaukset viime vuonna. Mitä helvettiä ihmisen päässä oikein liikkuu jos näkee oman ( tai vieraan ) lapsen seksifantasioidensa kohteena, sulkee kellariin ja... O.O'

Miksi ihmissuojelujärjestöt eivät voisi kääntää katsettaan pois edes hetkeksi, jotta noillekin ihmishirviöille saataisiin täysin asiaankuuluvat tuomiot täytäntöön?

Itse kukin voi nyt kaikessa rauhassa miettiä sopivan julmaa rankaisukeinoa.

Minusta ihminen, joka hyväksikäyttää, huijaa, tappaa tai satuttaa toista ihmistä, pientä tai suurta, sukupuoleen, uskontoon, ammattiin, rotuun yms katsomatta ei kyllä ole mikään ihminen ensinkään.

Itseasiassa kannatan kuolemanrangaistusta tähän kohtaan. Ihan samoinhan ammutaan kaupunkiin eksynyt villieläinkin tai villieläin, joka menee ja raatelee karjaa jne... Se siitä ja ongelma on pois päiväjärjestyksestä.

Niin, pakko se oli tuokin mielipide päästää ulos. Totta kai on väärin edes ehdottaa ihmisen tappamista, joka on vaikka tappanut jonkun humalapäissään tai vuosikausia hyväksikäyttänyt jotakuta?

Kysynpä vain.

Saa kommentoida.

~Uku

Haluta saa, mutta

 

Totta kai aina saa haluta, mutta opin varsin hyvän asian jo lapsena; kaikkea mitä haluaa ei voi saada ja että on tyydyttävä siihen mitä on ja mitä saa.

Niin ja senkin opin, että jos jotain ei ole, se on tehtävä itse... Silloin usein saa mieleisensä. -Tämä ei tosin kohdallani päde ompeluun, eikä kyllä usein piirtämiseenkään. =..='

Tosin, että mitä epämääräisemmät asiat ovat olleet saavuttamattomien toiveiden listalla, olen ne tosin itse ennen pitkää saavuttanut. - Harmi ettei sama onni saavuttamiseen päde työnsaannin kanssa.

Moni sanoo, että pitää pitää se positiivinen asenne. Itselläni tämä ei ole toiminut kertaakaan. Viimeksi kun elättelin toiveita ja ehdin maalailla suuria suunnitelmia koko perhanan korttitalo romahti kasaan ja hulmahti liekkeihin, joten takaisin varaukselliseen pasifismiin ja positiiviseen pessimistisyyteen.

 

~Uku

Videopelien väkivallasta ja lasten vapaasta kasvatuksesta tässä...

 

Hei taasen, tässä joskus sattui vahingossa googlettaessani Prätkisfoormumeita silmiini jonkun jossain kommentti, että voiko 6-vuotias pelata jotain +11 tai peräti +16 vuotiaille tarkoitettua pleikkapeliä.

Ehkä olen vanhoillinen, mutta minusta 6-vuotias on vielä hiukan liian nuori haudattavaksi pleikkareiden, xboxien ja nintendojen ja tietokonepelien pariin? Sen ikäisten luulisi keräävän pikkuautoja ja leikkivän vielä hiekkalaatikolla ja touhuavan jotain aivan muuta. -Kuten vaikkapa jotain terveellisempää kuin istua päivät pleikan parissa. -Tai edes opettaa viettämään suurimman osan ajastaan haudattuna bittien ja polygonien sekaan.

Monikohan vanhempi muuten antaa penskojensa pelata räiskintäpelejä? En kyllä sinällään tuomitse, mutta jotenkin se tuntuu ahdistavalta ja piittaamattomuudelta. Ymmärtääkö niinkin nuori todellisuuden ja fiktion eroa? Varsinkin kun räiskintäpelit tuppaavat olemaan täynnä väkivaltaa ja verta? Totutetaanko lapset näin hyväksymään yhteiskunnan väkivalta?

Itse en ole räiskintäpelejä vastaan, sillä se on hyväksi havaittu keino se purkaa omia aggressiota ilman, että kehenkään sattuu oikeasti, mutta en olekaan lapsi tai angstinen teini. Jos olisi lapsia en kyllä hautaisi niitä moisiin ennen kuin sitten vähän vanhempana.

Oikeasti, vahemmat järki käteen ja silmät päähän. Pelipaketeissa ei turhaan ole niitä ikärajoja merkittynä. Nykupäivänä tiedonsaanti eri peleistä on sentään helpottunut huomattavasti.

Niin ja pitäisihän vanhempien omat lastensa tuntea, eikä luulla tuntevansa.

Tosin ihmettelen miksi hitossa esimerkiksi Age of Wonders strategiapeli muka sisältää kiroilua. -Ei ole vieläkään tullut vastaan yhtäkään sanaa tai lausahdusta, jossa olisi kirosanoja esiintynyt. Hahmojen kuolemaa ja tappelua kyllä, mutta kiroilua ei vielä kertaakaan. O.O' Ja ehkäpä jotakuinkin kahdeksan vuotta olen sitä pelannut.

~ Uku